Ekosysteemeistä vetoapua innovointiin

Toimivien innovaatioiden ekosysteemien merkitys on Suomelle tärkeää, arvioidaan Valtioneuvoston teettämässä selvityksessä. Shok-kokeilun jälkeen tiedetään, että julkisella sektorilla on yritysten ohella edelleen suuri merkitys ekosysteemien kehittymiseen. Lisää tukea ehdottaa myös OECD tulevassa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnissa.

Suomen talouden uudistumisessa keskeisessä asemassa ovat uudet innovaatiot, mutta erimielisyyttä on ollut, miten niiden syntymistä tuetaan. Tekesin rahoitusleikkaukset, yliopistouudistus, tutkimusohjelmien vähentäminen ja useiden shok-tutkimusyhteisöjen rahoituksen loppuminen rassaavat edelleen. Teknologiateollisuus vaati alkuviikosta Tekes-tukien palauttamista.

Samaan aikaan nopeutunut uuden tutkimustiedon määrän ja saatavuuden kasvu, viestintäteknologian kehitys sekä arvoverkostojen globalisoituminen muuttavat innovaatiotoimintaa. Suomen etuina on pidetty vuosikymmenien aikana syntynyttä tietoliikenteen ja koneautomaation osaamista.

Uudet ideat jalostuvat uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhä useammin verkostomaisesti usean eri toimijan vuorovaikutuksessa.  Näitä useiden eri toimijoiden muodostamia tiiviitä, keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja tutkittiin Valtioneuvoston eilen julkistamassa selvityksessä.

Julkinen sektori ei voi suoraan johtaa ekosysteemejä, mutta sillä on tärkeä kehittäjän rooli. Käytännössä ekosysteeminen politiikka tarkoittaa paitsi huolehtimista hyvin toimivasta yleisestä toimintaympäristöstä (kuten koulutus, tutkimus, rahoitus, infrastruktuuri), myös innovaatiokentän toimijoiden ponnistelujen suuntaamista kohti merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita.

Tehty selvitys tukee näkemystä siitä, että Suomeen on kehittynyt ja kehittymässä hyvin toimivia elinkeino- ja innovaatioekosysteemejä. Lisäksi julkisella sektorilla on suuri merkitys ekosysteemien kehittämisessä yritysten rinnalla. Uudet keinot innovaatioseteleineen ja kärkihankkeineen sekä kokeilukulttuurin leviäminen ovat tärkeitä elemenenttejä tulevaisuuden uusien menekkituotteiden kehittämisessä.

Selvityksen tekijät ehdottavat raportissa julkisen sektorin tärkeimmäksi tehtäväksi toteuttaa ja tukea strategisia painopistevalintoja yhteistyössä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden innovaatiokentän toimijoiden kanssa.  Näin Suomen kaltainen pieni maa pystyisi fokusoimaan elinkeino- ja innovaatiotoimintaansa mahdollisimman tehokkaasti ja pärjäämään rajallisilla resursseilla globaalissa kilpailussa.

Yhteiskunnan rahoitusta tulisi kohdistaa myös OECD:n tekeillä olevan selvityksen mukaan suomalaisyritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimus- ja korkeakoulusektorin huippuosaamisen keskittymien luomiseen. Lisäksi olisi uudistettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmalleja, todetaan OECD:n Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin luonnoksessa. Lopullinen raportti julkaistaan kesäkuussa 2017.

LISÄÄ: Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017 (LINKKI, pdf, 2,5 Mt) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriö  tiedote innovaatioselvityksestä (LINKKI).

Kuva: VTT, elektroniikan rullalta-rullalle-pilottilinja.

Päivitetty 8.51

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!