Lasereiden yhteistuotantoa Tampereelle

Tampereella vihittiin tällä viikolla käyttöön lasereiden yhteistuotantolaitos, jossa paikalliset puolijohde- ja laserteknologian yritykset kuten Vexlum, Picophotonics ja RefleKron voivat kehittää ja valmistaa laser-ratkaisujaan. Kaikki mukana olevat yritykset ovat syntyisin Tampereen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta.

Suomalaiskeksintö Kuun pinnalle?

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on kiinnostunut kartoittamaan Kuun pintaa suomalaisen mittauskeksinnön avulla. NASA selvittää jo voisiko astronautin selkään voisi laittaa suomalaisen reppukeilaimen, joka kartoittaa reaaliajassa ympäristöä ja tekee siitä 3D-mallin. Maailman ensimmäisen laserkeilausrepun kehittivät Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGIn tutkijat.

Akkuyritys ostaa suomalaista laserosaamista

Akkuja valmistava Celltech Solutions ostaa tamperelaisen laserhitsauspioneeri Veldon ajoneuvoteollisuuteen keskittyneen liiketoiminnan. Samalla yritys saa käyttöönsä yrityksen tuotannon ja henkilöstön.

Laserpulssit muovat grafeenin uusiin tehtäviin

Grafeenista voidaan muovata laserpulssein myös erittäin jäykkiä kolmiulotteisia rakenteita, selviää Jyväskylän yliopiston FM Vesa-Matti Hiltunen väitöskirjatutkimuksesta. Uudella keinolla voidaan valmistaa maailman ohuimmasta ihmemateriaalista entistä nopeampia ja tarkempia mekaanisia laitteita.

Uuden ajan lennätin morsetti viestejä taivaalle ja radioon

Olympiastadion torniin sijoitettu laserteos Ajan Lennätin valaisi Helsingin taivaan uudenvuoden juhlintaa varten. Torstaina aattopäivän hämärtyessä Helsingin taivaalle syttyivät lasersäteet, jotka morsettivat merkkisarjaa ”2020–2021” kaikkiin ilmansuuntiin perinteisen ilotulituksen sijaan. Kuvassa lasersäteitä 31.12.2020 lähetyksestä.

Satelliittilaserin rinnalle uusia järjestelmiä

Yhdysvaltain avaruustoimija NASA ja Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus FGI ovat sopineet satelliittilaseriin liittyvästä yhteistyöstä. Kuvan laite sijaitsee Metsähovin geodeettisella tutkimusasemalla, jonne on rakentumassa myös uusia järjestelmiä.

Laserpulssi oli kameraa nopeampi

Huippunopeuden todentaminen oli tutkijoille vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Nyt suomalaistutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia luomalla maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin.

Monitaso-lidarilla luotettavaa tunnistusta

Saksalaisen Pepperl+Fuchsin 3D-tunnistukseen tarkoitettu LiDAR-anturi voi analysoida neljä skannaustasoa ja tunnistaa ja mitata esimerkiksi objektien pituuden, leveyden ja korkeuden.  Mittausalueen avauskulma on 100 astetta.

Oululaistutkijalta viisi kertaa tarkempi laseretäisyysmittari

Valopulssin kulkuaikamittaukseen perustuva etäisyysmittaus on tekniikkana pitkään käytetty ja kehitetty pitkään. Väitöstutkija Mikko Hintikka halusi saavuttaa kuitenkin nykyisiä tekniikoita paremman tarkkuuden valopulssimittauksen avulla. Oulun yliopistossa syntyi tekniikka, joka on jopa viisi kertaa nykytapoja tarkempi.