Kvanttiteknologian kehittämiseen avoin tutkimusympäristö

Jyväskylän yliopiston nanotieteiden keskukseen rakennetaan yhteiskäyttöinen kehittämisympäristö kvanttiteknologian tutkimiseen ja toteuttamiseen.  Business Finlandin lisäksi rahoittajana on piipohjaisia kvanttipiirejä kehittävä SemiQon Espoosta.

Voima rahoittaa suomalaista kvanttisirujen tekijää

Suomalainen SemiQon rakentaa VTT-taustalla piipuolijohteisiin perustuvaa skaalattavaa kvanttiteknologiaa. Vasta helmikuussa toimintansa aloittanutta yritystä rahoittaa syväteknologian ratkaisuihin keskittynyt Voima Ventures. Yritys pilotoi jo siruteknologiaansa Espoon Otaniemen Micronovassa.

Puolijohteiden säteilynkestävyys selvitykseen

Puolijohdemateriaali piille löytyy  uusia lupaavia haastajia, mutta niiden säteilynkestävyydestä ei ole vielä tarpeeksi tutkittua tietoa. Sitä haetaan ensi vuonna  Aalto-yliopistossa alkavassa tutkimusohjelmassa, joka keskittyy uudenlasiin ennustusmenetelmiin puolijohdemateriaalien säteilyvaurioista.

Monisiruprosessorit tulevat uudestaan

Monisirumoduulit olivat muutama vuosikymmenen sitten helpoin tapa pakata enemmän suoritinvoimaa yhteen pakettiin. Nyt tekniikkaa ollaan otamassa uudelleen käyttöön, mutta nyt kokonaan piihin paketoituna. Intelin, AMD:n, Applen ja ARM:n lisäksi aihe kiinnostaa myös Qualcommia sekä siruvalmistajista TSMC:tä ja Samsungia.

Uudenlainen piikalvo litiumioniakkujen voimanlähteeksi

Itä-Suomen yliopiston akkututkijat ovat kehittäneet uudenlaisen mesohuokoisen piikalvoanodin litiumioniakuille. Uudessa kalvoelektrodissa ei tarvita lainkaan hiiltä eikä sideaineita kuten suspensiopohjaisissa elektrodeissa.

Tulevaisuuden akkuihin piimikropalloja

Yhdysvaltain energiaministeriön Pacific Northwest National Laboratoryn (PNNL) tutkijat ovat keksineet uuden tavan käyttää piitä energian varastointiaineena. Tutkijaryhmä on kehittänyt uuden mikropallomaisen  nanorakenteen akkujen piianodin toteuttamiseksi.

Tehokkaampi aurinkokenno yhdistelmämateriaaleista

Eurooppalaisen Graphene Flagship -ohjelman tutkijat ovat yhdistäneet grafeenia tandem-perovskiitti-piin aurinkokennoihin. Tuloksena on peräti 26,3 prosentin hyötysuhde. Lisäksi on kehitetty kustannustehokkaampi tuotantotekniikka. joka soveltuu suurien aurinkopaneelien tuotantoon.

Hiilen avulla piistä entistä tehokkaampaa

Tutkimusryhmä Texas Austinin ja Kalifornian Riverside yliopistoista ovat kehittäneet uuden tavan lisätä piin tehokkuutta parittamalla sen hiilipohjaisen materiaalin kanssa. Ratkaisu voidaan hyödyntää informaation tallennukseen kvanttilaskennassa, aurinkoenergian muuntamisessa ja lääketieteellisessä kuvantamisessa.

Piikomponentit historiaan uuden materiaalin tieltä

Tulevaisuuden antiferromagneetteihin perustuva tietokoneteknologia etenee. Tutkijoiden ovat osoittaneet, kuinka bittejä voidaan kirjoittaa ja lukea sähköisesti eristävissä antiferromagneettisissa materiaaleissa. He näkevät ne lupaavina materiaaleina korvaamaan nykyiset piipohjaiset komponentit tietokoneissa.

Katsaus uusimpiin piirimateriaaleihin

Espanjalaisen Institute of Photonic Sciences (ICFO) tutkijat ovat belgialaisen IMEC:n ja taiwanilaisen TSMC:n tutkijoiden kanssa julkaisseet Nature-lehdessä katsauksen grafeenin ja 2D-materiaalien hyödyntämisestä ja haasteista piipohjaisissa piiritekniikoissa. Myös MIT:ssä on tehty uusi 2D-materiaali-innovaatio.