Hallitus tukee kvanttitietokoneen hankintaa ja akkukehitystä

Hallituksen 5,5 miljardin euron lisätalousarviossa on kvanttitietokonehankinnalle myönnetty 20,7 miljoonan euron rahoitus. VTT:lle rakennettava kvanttitietokone tulee palvelemaan sekä suomalaisia että eurooppalaisia yrityksiä. Samalla hallitus panostaa akkumateriaalien kehitykseen ja tukee myös 10 miljoonalla eurolla valmistavan teollisuuden työpaikkojen palauttamista Suomeen.

Runsaan kahdenkymmenen miljoonan euron panoksen saava kvanttiteknologia kuuluu myös Euroopan komission valitsemiin avainteknologioihin, joissa maanosamme tulee olla kehityksen kärjessä ja teknisesti riippumaton.

Kuva: Aalto-yliopisto

”Kvanttitietokone tulee mahdollistamaan suomalaisille tutkijoille ja yrityksille suurteholaskentakapasiteetin, ja siten sillä on merkittävä vaikutus yritysten tulevaisuuden kilpailukykyyn.  Sen myötä meille avautuu mahdollisuus aivan uuden teollisuudenalan syntymiseen”, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa.

VTT:lle kvanttitietokoneen kolmivaiheinen kehittämis- ja hankintahanke ajoittuu vuosille 2020−2024. Kumppaneista Aalto-yliopisto on ollut vahvasti mukana jo kvanttihankkeen suunnittelussa.  Hankkeen nyt käynnistyvä ensimmäinen vaihe keskittyy ensisijaisesti teknisen kyvykkyyden kasvattamiseen. Ensimmäisen vaiheen päätteeksi on tavoitteena saada toimintaan viiden kubitin kvanttitietokone ja myöhemmin suurempi 50 kubitin laite.

Kvanttitietokoneen hankinta ja kehittäminen toteutetaan innovaatiokumppanuutena, joka on avattu kansainväliselle kilpailutukselle. Kilpailutuksen ensimmäinen vaihe on auki 16.6.2020 asti. Itse kvanttitietokoneen kehittämisen lisäksi on tärkeää, että kvanttilaskentaan liittyvä teknologia ja osaaminen vahvistuvat Suomessa kaikilla osa-alueilla raudasta algoritmeihin ja soveltamiseen. Tässä keskeistä on vahvan ekosysteemin rakentaminen yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa.

Valmistava teollisuus takaisin ja panoksia akkumateriaalien kehitykseen

Hallituksen tavoitteena on nostaa myös suomalaisten mineraalien jalostusarvoa, edesauttaa tätä kautta uuden korkean teknologian akkuteollisuuden alan muodostumista Suomeen.  Akkuteollisuudessa on kasvavia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, sillä muun muassa sähköautot kasvattavat akkujen tarvetta tulevaisuudessa.

”Olemme sopineet, että lisätalousarviossa satsaamme 450 miljoonan euron lisärahoitu

Nikkeli on yksi litiumakkujen pääraaka-aineista. Lähde: Terrafame 2018

ksen Suomen Malmijalostus Oy:lle akkuteollisuuteen”, kertoo työministeri Tuula Haatainen. Ehdotetusta 450 miljoonan euron lisärahoituksesta 300 miljoonan euron valtuus kohdennetaan akkuteollisuuden investointien houkutteluun Suomeen.

Tavoitteena on, että Suomen Malmijalostus houkuttelisi Suomeen prekursori- ja katodiaktiivimateriaali-tuotantoa. Kyseessä ovat välituotteet, joita tarvitaan sähköautojen litiumioniakkujen valmistuksessa. Investointeihin osallistuisi myös yksityisiä sijoittajia.

Jos hankkeet toteutuisivat kokonaisuutena kahden tehtaan perustamisesta syntyvä vuotuinen työvoimavaikutus olisi välillisesti noin 4 500 henkilötyövuotta. Samalla yhteiskunnalle syntyisi uusia verotuloja yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuotantoa takaisin

VTT käynnistää myös kymmenen miljoonan euron lisärahoituksella toimia, joiden turvin pyritään tukemaan valmistavan teollisuuden työpaikkojen palauttamista Suomeen.  Business Finlandin toimintamenoihin esitetään myös lisätalousarviossa miljoonan euron lisäystä, jolla halutaan tukea valmistavan teollisuuden uusien asiakkuuksien hankintaa.

Business Finlandin avustusvaltuuksiin esitetään lisätalousarviossa 75 miljoonan euron lisäystä, josta 60 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen. Lisärahoituksella pyritään kannustamaan yrityksiä t&k&i-toiminnan lisäämiseen arviolta 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi panostetaan 15 miljoonaa euroa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kumppanuusmallin pilotointiin.

Kuvituskuva: VTT