AMD:n uusin suoritintekniikka tuo suomalaistutkijoiden käyttöön laajakaistaisen satelliittivastaanottimen Aalto-yliopistoon kuuluvassa Metsähovin radio-observatoriossa. Uutuus rakentuu Knowledge Resourcen laskentamoduuleuista, joissa hyödynnetään AMD:n suoritintekniikkaa. Vastaanottimen kokoaa Saksan Max Planck-instituutti.
Yhdysvaltalainen siruvalmistaja AMD tarjosi Suomeen uusimpia mikropiirejä, joiden ansiosta Metsähovi saa käyttöönsä uusinta laskentatekniikkaa. Sveitsiläinen Knowledge Resources -yritys asentaa mikrosirut helppokäyttöisiin moduuleihin, joiden avulla vastaanotin syntyy Saksan Max Planck -radioastronomian instituutissa.
Metsähovin radio-observatorion nykyiset vastaanottimet ovat tarkkailleet kvasaareja ja Aurinkoa kahdella kapealla gigahertsin levyisellä taajuuskaistalla 22 GHz:n ja 37 GHz:n ympärillä. Uusi vastaanotin sen sijaan monitoroi avaruutta ennennäkemättömällä laajuudella: se mittaa kerralla 18–50 ja 80–116 GHz:n väliset taajuudet.
Uudella vastaanottimella tehtävän tutkimuksen tavoitteena on päästä selvittämään avaruuden saloja täysin uudella tavalla: sitä aiotaan hyödyntää muun muassa supermassiivisten mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämiseen, johon akatemiatutkija Talvikki Hovatta sai hiljattain rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta.
Hovatan tutkimusprojekti alkoi maaliskuussa 2025. Kuvassa tutkija Hovatta Sveitsistä tulleen KRM-moduulin kanssa. Sen avulla voidaan prosessoida uuden vastaanottimen keräämät signaalit.
Vastaanotin on aina ainutlaatuinen, loppupäätä ei saada valmiina kaupan hyllyltä, vaan se pitää suunnitella ja rakentaa itse. Lopullisen vastaanottimen käytännön toteuttamisesta vastaa sekä Turun yliopistossa että nykyisin myös Hovatan projektissa työskentelevä Kaj Wiik.
Vastaanottimessa tarvittavat piirit saatiin AMD:ltä University Program -ohjelman kautta, joita ilman tutkimusta ei olisi voitu toteuttaa , sillä datankeruujärjestelmä on kriittinen osa uutta aiempaa tehokkaampaa vastaanotinta.
Kuvituskuva: Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion antennirakenteita. Ira Matilainen/Aalto-yliopisto