Kalifornian yliopiston Berkeleyn insinöörit ovat kehittäneet ohutkalvojärjestelmää, jota voidaan käyttää alle sadan Celsius-asteisen hukkalämmön keruuseen. Pyrösähköinen energiamuunnos toimii parhaiten hyödyntämällä termodynaamisia syklejä.
Suomalaisilla organisaatioilla on erinomaisia mahdollisuuksia ryhtyä hyödyntämään tekoälyä, arvioi konsulttiyritys PwC selvityksessään. Avainasemassa on kyky hallita ja hyödyntää dataa ja huolehtia henkilöstön osaamisesta.
Japanilainen National Institute of Information and Communication Technologyn tutkimuskeskus ja kuituvalmistaja Fujikura ovat kehittäneet kolmen etenemismuodon optisen kuidun, joka pystyy laajakaistaiseen tiedonsiirtoon ulkohalkaisijaltaan tavallisessa kuidussa.
Suomalaisen terveysteknologian viennin kasvu jatkui viime vuonna vahvana. Tuoteviennin arvo oli 2,2 miljardia euroa. Kasvua oli edellisvuodesta 5,3 prosenttia. Terveysteknologiatuotteiden viennin arvo on 20 vuoden aikana viisinkertaistunut ja viennin ylijäämä kymmenkertaistunut.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat luoneet ensimmäisen valosta ja metallin elektroneista muodostuvan Bosen–Einsteinin kondensaatin. Lyhyitä valopulsseja tuottavan rakenteen tulokset on julkaistu Nature Physics -lehdessä. Katso videolta miten Aalto-yliopistossa toteutettu rakenne toimii.
Yhdysvaltaltalaisen MIT:n spinout-yritys Ayar Labs on kehittänyt CMOS-pohjaisia siruja, jotka siirtävät dataa valon avulla, mutta prosessoivat laskentaa elektronisesti. Uudenlainen rakenne yhdistää optisen tiedonsiirron perinteisen tietokonepiirin laskentaprosessiin.
Suomalaisyritysten innovaatiomenot ovat pysyneet edellistutkimusten tasolla, eli vuonna 2016 noin kuudessa miljardissa eurossa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen uudesta kahden vuoden välein tehtävästä EU-selvityksestä. Tarkempia tuloksia voi katsella nettisivun sovellusohjelmalla.
Japanilaisten Hokkaidon yliopiston tutkijoiden ryhmä on löytänyt uuden mekanismin selittääkseen stokastisen resonanssin, jossa herkkyyttä heikoille signaaleille tehostetaan kohinalla. Havainnon odotetaan avaavan tavan hyödyntää kohinaa sen eliminoimisen sijaan elektroniikkalaitteissa.
Yhdysvaltalaisen Cornellin yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä onnistuneet hallitsemaan atomisesti ohutta magneettia sähkökentällä. Se on läpimurto, joka tarjoaa suunnitelman tehokkaalle datan tallennukselle tietokonepiireissä monien muiden sovelluksien ohessa.
Uudenlaiset aurinkokennot menettävät tehoaan, koska niiden ikääntyessä elektrolyytti vaalenee, ja sähköiset varaukset eivät liiku kennossa enää kunnolla. Aalto-yliopiston Armi Tiihosen uudessa väitöskirjassa esitellään keinoja kennojen eliniän lisäämiseen ja testaamiseen.
