Suomalainen lentävien droonien kehitys on alan kansainvälistä kärkeä ja niitä hyödynnetään jo puolusteollisuuden lisäksi tiedonkeruuseen esimerkiksi metsissä, maataloudessa, kaupungeissa ja poliisien toiminnassa. Pelkästään drooneilla tehtävä kaukokartoitus on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:ssa entistä tärkeämpi osaamisalue. Espoossa on tänään vielä menossa laaja alan ammattilaisten kansainvälinen tapaaminen.

Suomessa julkaistiin alkuvuodesta valtiollinen droonistrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta maailman kehittynein maa droonien ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämiseen. Varsinkin kun Suomeen on keskittynyt alan akateemista osaamista ja siihen pohjautuvia innovaatioita.

Suomi edustaa maailmalla kansainvälistä kärkeä esimerkiksi drooneilla tehtävän kaukokartoituksen tutkimuksessa. “Droonien avulla voi kerätä tarkkaa tietoa ympäristöstä. Menetelmien jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan akateemista tutkimusta, jonka tuloksia yritykset voivat hyödyntää ja soveltaa, kertoo tutkimusprofessori Eija Honkavaara Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Militarialueella Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti äskettäin myös erityisten droonimuurien toteuttamista. Niiden toteuttamiseen Suomella on vahvaa osaamista viesti myös MTV-uutisten eilen haastatteleman vantaalaisen Sensofusion-yrityksen teknologiajohtaja Mikko Hyppönen, joka on Suomen tunnetuimpia tietoturvaspesialisteja ja ollut perustamassa myös tietoturvayritys F-Securea.

Suomalainen droonialan tutkimus ja innovaatiot ovat esillä vielä tänään 12.9 Espoossa, jossa droonialan kansainväliset osaajat kokoontuvat UAV-g (Uncrewed Aerial Vehicles in Geomatics) 2025 -tapahtumaan. Kerroimme tapahtuman tarjonnasta jo aiemmassa uutisjutussa (LINKKI).

Lisää Espoon UAV-g25-tapahtumasta  (LINKKI), Sensofusion (LINKKI), MML:n drooniuutisia (LINKKI) sekä muut Uusiteknologia.fi:n drone-aiheiset jutut (LINKKI).

Esimerkkejä droonien käytöstä

• Sähkölinjojen kartoittaminen: Ilmasta käsin tehtävät sähkölinjojen kartoitukset helpottuivat kaukokartoitusta tekevän droonin avulla. Tutkimusyhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa sähkölinjojen kartoituksiin erikoistunutta uutta liiketoimintaa ja kansainvälisesti toimiva alan palveluja tarjoava yritys.
• Metsätuhojen ehkäisy ja kansanvarallisuuden turvaaminen: Paikkatietokeskuksen viimeisimpiä tutkimuskohteita ovat kuusten kaarnakuoriaistuhot, jotka uhkaavat laajoja metsäalueita. Meneillään olevan tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kirjanpainajan valtaamat yksittäiset puut pystytään löytämään varhaisessa vaiheessa. Tämä mahdollistaisi täsmälliset toimenpiteet tuhojen hallitsemiseksi.
• Uusinta drooniteknologiaa maatalouteen: Suomalainen maatalous on drooneilla kaukokartoituksen lisäksi tärkeä sovellusalue, jossa kehitetään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Tuoreena esimerkkinä on puhdaskauraviljelmät ja nyt kehitetään myös menetelmää, jossa maanviljelijä voi mobiililaitteen avulla tunnistaa ja paikantaa vierasviljat. Tutkijat myös selvittävät voisiko drooniin asennettava leikkuri poistaa vierasviljat ihmisen puolesta.
• Onnettomuuspaikan kuvaaminen ja poliisitoimi: Drooneja hyödyntävät myös poliisit monissa tehtävissä, kuten onnettomuuspaikkojen dokumentoinnissa ja poliisipartioiden tukena.
• Puolustusteollisuus: Venäjän Ukrainasodan kautta drooneja käytetään entistä enemmän myös tärkeänä elementtinä taistelukentillä. Niistä on kehittymässä myös uusi kasvualue suomalaisille laitevalmistajille ja niiden suojaus- ja estotekniikoita valmistaville kyberturvallisuus- ja elektroniikkayrityksille. Hyvä esimerkki on vantaalainen Sensofusion, joka tuottaa droonien lennättämisen tunnistus- ja estojärjestelmiä. Niitä tarvitaan lentoasemien lisäksi myös taistelukentillä.

Tiedot: MML/UT

Kuvat: Maanmittauslaitos MML ja Sensofusion

Päivitetty