Teollisuuden ohjelmistoteollisuuden uudistuminen vaatii tekoälyn laajempaa käyttöönottoa Suomessa, arvioi teollisuuden kehitysyhteisö Dimecc jonka tarkoituksena on nostaa generatiivisen tekoälyn käyttöä yksittäisistä kehittäjistä tiimi-, organisaatio- ja yritystasolle.
Uudessa Maisa-hankkeessa ehitetään jo ratkaisuja, joilla generatiivinen tekoäly voidaan valjastaa tiimien ja organisaatioiden käyttöön, osaksi päivittäistä kehitystyötä ja koko ohjelmistoprosessia. Näin halutaan varmistaa, että suomalainen ohjelmistoala säilyttää kilpailukykynsä nopeasti kehittyvässä globaalissa toimintaympäristössä.
Uusi Demxxin Maisa-yhteishanke (Managed AI-powered Software Innovations) kokoaa yhteen yksitoista organisaatiota tutkimukses
ta, teollisuudesta ja ohjelmistoalalta. Mukana ovat Bittium, Tietoevry, Netum, Demola Global, Q4US, Eficode, Koivu Solutions, Liana Technologies, Oulun yliopisto, Tampereen yliopiston GPT-Lab sekä LUT-yliopisto.
Kaksivuotisen Co-Innovation hankkeen budjetti on 4,3 miljoonaa euroa ja sitä rahoittavat osallistujaorganisaatiot sekä Business Finland. Hankkeessa tavoitellaan 30–40 prosentin tuottavuuden parantamista sekä merkittävästi nopeampaa tuotteiden ja palveluiden viemistä markkinoille.
”Maisan avulla Bittium tähtää tekoälytyökalujen integroimiseen tuotekehitysprosessiin, minkä tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja laatua sekä lisätä kehittäjien tyytyväisyyttä”, sanoo oululaisen Bittiumin laadun ja tutkimuksen johtaja Jari Partanen.
Uudessa hankkeessa kehitetään vastuullisia ja tehokkaita toimintamalleja tekoälyn hyödyntämiseksi ohjelmistokehityksen kaikilla tasoilla, yksittäisestä koodirivistä liiketoiminnan päätöksentekoon saakka.
Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi , miten ihmisen ja tekoälyn yhteistyötä voidaan vahvistaa ohjelmistokehityksessä tiimitasolla. Samalla kehitetään menetelmiä, joilla generatiivinen tekoäly integroidaan ohjelmistokehityksen koko elinkaareen, vaatimustenhallinnasta ylläpitoon.
Keskeisenä osa-alueena tutkimushankkeessa on suurten kielimallien (LLM) vastuullinen ja turvallinen hienosäätö. Tuloksia levitetään ja hyödynnetään laajasti sekä yrityksissä että tutkimuksessa, ja näin vahvistetaan Suomen asemaa tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen kärkimaana. ”Tavoitteena on luoda tekoälyratkaisuja, jotka ovat selitettäviä, turvallisia ja eettisesti kestäviä, ja joita voidaan hyödyntää myös säännellyillä toimialoilla kuten terveydenhuollossa, puolustuksessa ja autoteollisuudessa”, sanoo projektipäällikkö Ville Lämsä tutkimusyhteisö Dimeccistä.
Lisää: Dimeccin Maisa-hanke (LINKKI).
Kuvituskuva: UT