Julkisuudessa on noussut välillä esille rakenteilla olevien uusien datakeskusten todellisista hyödyistä Suomen kansantaloudelle kiihkeimmän rakentamisvaiheen jälkeen. Siihen pyrkii vastaamaan Rambollilla teetetty selvitys, jonka takana ovat  Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja datakeskusyhteisö FDCA yhteistyötahoineen.

Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton ja alan toimijoiden mukaan jo julkisesti ilmoitettuja datakeskustoimijoiden investointisuunnitelmia 12 miljardin euron arvosta, mutta alan kokonaispotentiaali voi olla yli 30 miljardia euroa.

Uuden selvityksen perusteella Suomi on erityisen houkutteleva investointikohde puhtaan ja edullisen sähkön, viileän ilmaston, vahvan infrastruktuurin sekä poliittisen vakauden ansiosta. Kasvu hyödyttää laajasti eri maakuntia ja myös maaseudun pieniä paikkakuntia. Käytöstä poistuneet tehtaat ja muut entiset teollisuusalueet tarjoavat valmiita sijainteja uusille keskuksille.

”Nämä tekijät tarjoavat Suomelle vahvat valttikortit, joiden avulla tänne on jo nyt houkuteltu datakeskuksia ja niiden ympärille rakentuvaa teknologiaa sekä liiketoimintaa. Tätä etulyöntiasemaa ei kannata vaarantaa esimerkiksi veropolitiikan suunnanmuutoksilla”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa.

Suomella on selvityksen mukaan nyt poikkeuksellinen mahdollisuus nousta kestävän digitaalisen infrastruktuurin kärkimaaksi Euroopassa. ”Avoinna olevat hankkeet kertovat Suomen vetovoimasta. On kuitenkin varmistettava, että investointisuunnitelmat toteutuvat nimenomaan Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Kun investointi on kerran saatu maahamme, se luo myös pohjaa tuleville lisäinvestoinneille ja kapasiteetin kasvattamiselle”, toteaa FDCA:n hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho.

Silti uudet datakeskukset on nähtävä tärkeänä askeleena kohti korkean arvonlisän taloutta. Niiden suorat ja välilliset talousvaikutukset nousevat selvityksen mukaan miljardiluokkaan, mutta ne voivat olla vasta alkua laajemmalle data-aikakauden talouskasvulle. Tekoäly, pilvipalvelut ja automaatio yleistyvät hurjaa vauhtia mahdollistaen yhteiskunnalle, yrityksille ja kansalaisille.

”Datakeskukset ovat digitaalisen infrastruktuurin ydin. Tarvitsemme energiatehokkaita datakeskuksia tekoälyn potentiaalin lunastamiseen. Data ja konesalien tarjoama kapasiteetti ovat globaalisti myös tärkeä kilpailukyvyn ja resilienssin tekijä Suomelle”, arvioi kuitenkin EK:n toimitusjohtaja.

Taustaa: Elinkeinoelämän lisäksi Rambollin markkinaselvitystä ovat olleet mahdollistamassa alan keskuksia operoivista Google, Microsoft,  AtNorth, Verne ja Equinix sekä järjestöistä  Teknologiateollisuus, Energiateollisuus, Palta ja Sitra. Työssä ovat olleet mukana Liikenne- ja viestintäministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö.

Keskeiset luvut vuosien 2025–2030 välillä, 12 miljardia ilman ICT-laiteosuutta

• Datakeskusten rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus 45 000 henkilötyövuotta.
• Rakentamisvaiheen verovaikutukset ovat 1,7 miljardia euroa.
• Toiminnassa datakeskukset työllistävät  suoraan ja välillisesti 9 900 henkilötyövuotta vuonna 2030.
• Tuotannossa olevien datakeskusten verovaikutus vuosittain 400 miljoonaa euroa vuodesta 2030 eteenpäin.
• Suomen datakeskusten kapasiteetti kasvaa nykyisestä 285 megawatista 1,5 gigawattiin
• Suomen datakeskusten liikevaihto kasvaa  miljardista eurosta neljään  miljardiin euroon.
• Kokonaisinvestointipotentiaalia on selvityksen mukaan yli 30 miljardia euroa.

Lisää:  Datakeskustoimialan potentiaali Suomessa, Ramboll 2025 (LINKKI,pdf).

Kuvituskuva: Telian datakeskus