Helsingin kirjamessuilla oli tarjolla uusimmat painetut ja e-pohjaiset teoksensa. Tapahtumassa puhutiin myös alan uusista kehitysaskelista kuten tekoälyavusteisista kirjoista ja kuvista. Esimerkiksi Werner Söderström kertoi myös tutkimuksestaan, jolla haluttiin selvittää kuinka suomalaislukijat suhtautuvat tekoälyyn kirjakustantamisessa e-kirjoista perinteisiin painettaviin kirjoihin asti. Messuilla oli yli 100 000 kävijää ja päälavojen videointeja seurattiin yli 15 000 kertaa. PÄIVITETTY 27.10.2025.
WSOY eli Werner Söderström Osakeyhtiö teetti kesäkuussa suomalaiskuluttajien kesäkuussa kyselytutkimuksen, jossa haluttiin selvittää tekoälyn hyväksyttävyyttä tulevaisuuden kirjoissa ja e-kirjoissa. Kyselytutkimukseen vastasi kaikkiaan 1393 henkilön iältään 18-79 –vuotta. Selvityksestä rajattiin kuitenkin pois henkilöt, jotka kuuntelevat ja lukevat kirjoja harvemmin kuin kerran vuodessa. Tutkimuksen virhemarginaali oli enimmillään +/- 3 prosenttiyksikköä.
WSOY:n kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi tehtiin kvalitatiivinen haastattelututkimus, jonka otanta oli 12 henkilöä. Syvähaastattelussa oli mukana eri-ikäisiä naisia ja miehiä erilaisissa elämäntilanteissa eri puolilta Suomea. Lisäksi tekoälyääneen suhtautumista tutkittiin myös ääninäytteen avulla. Tuloksena saatiin, että suomalaiset kirjojen lukijat ja kuuntelijat suhtautuvat tekoälyyn kirjallisuudessa spontaanisti hieman kielteisesti. Kun tekoälyn käyttötapoja ja mahdollisuuksia avataan, kriittisyys osin hälvenee. Silti täysin tekoälyllä tuotettu sisältö ei houkuttele isompia yleisöjä, mutta tekoäly avustamassa ihmisen ohjaamaa työtä koetaan mahdollisuudeksi.
Omalla tekoälyn tuntemuksella oli selvityksen mukaan erittäin suuri vaikutus siihen, miten tekoälyn käyttö hyväksytään. Eli tekoälyyn perehtyneet suhtautuvat tekoälyn käyttöön muita myönteisemmin. He myös vaativat voimakkaimmin, että tekoälyn käytöstä on kerrottava avoimesti. Kirjallisuuden kulutustottumukset heijastuvat myös suhtautumisessa tekoälyyn. Esimerkiksi käännösten nopeus, valikoiman laajeneminen, kansainvälistymisen mahdollisuudet sekä mahdollinen hintavaikutus tunnistetaan tekoälyn hyötyinä. Tekoälyn hyödyntäminen sai e-kirjoissa kiitosta vaikka ainakaan vielä tekoälyääni ei yllä ihmisäänen rinnalle äänikirjan lukijana.
Kansainvälisiä äänikirjapalveluita kuten esimerkiksi Audiblea tai Audiobooksia käyttävät kuluttajat suhtautuvat tekoälyyn selkeästi positiivisemmin. Suhteellisen vähän suhtautumiseen vaikuttaa se mitä kirjallisuuden genreä kuunnellaan tai luetaan. Mutta myös negatiiviset vaikutukset työllisyyteen, kirjojen laatuun sekä kirjallisuuden arvostukseen ovat ihmisten mielissä. Suomalaiset ovat Wsoy:n selvityksen mukaan valmiita hyväksymään tekoälyn hyödyntämisen mutta vain erilaisin reunaehdoin.
Helsingin kirjamessut keräsi yli 100 000 kävijää – nettivideoina vielä lisää
Helsingin Kirjamessut järjestetiin tänä vuonna jo 25. kerran. Juhlavuoden messut tarjosivat 23.-26.10 yli tuhat keskustelua, haastattelua ja kirjaesittelyä 17 lavalla, joilla esiintyjiä – kirjailijoita, vaikuttajia, taiteilijoita ja päättäjiä oli lähes 1700. Tämän vuoden teemana oli sivistys ja ilo, mutta tekoäly ratkaisuineen oli mukana myös kirja-alan ammattilaisten keskusteluissa.
Kaikkiaan tapahtumassa oli ohjelmaa kaikkiaan 17 lavalla ja esiintyjiä oli lähes 1700. Messujen aloitustorstaina 23.10. klo 14:00-14:30 oli Senaatintori-lavalla keskusteltiin tekoälyn vaikutuksesta kirjallisuuteen Euroopassa. Siihen osallistuivat Sofi Oksanen, Tiia Strandén, John Steinmark, Ville Blåfield ja Maximilian Murmann. Perjantaina 24.10. klo 18.30 – 19.00 oli Kruununhaka-lavan tiedetorin aiheena 50 myyttiä tekoälystä ja datasta sekä lauantaina 25.10. klo 13.00 – 13.30 Töölönlahti-lavalla aiheena oli kirjallisuus ja tekoäly.
Lisäksi messujen aikana tapahtumalavoilla oli tekoälyyn liittyviä ohjelmia muutenkin, muun muassa lapsille om suunnattu toiminnallinen tuokio tekoälystä. Lisää tapahtuma-annista digioppaasta, joko issuu- tai AI-messuoppaista, joiden linkit ovat uutisen alapuolella.
Kaikkiaan kirjamessuihin osallistui 350 yritystä – muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, antikvariaatteja, levy- ja peliyrityksiä sekä muita alaan liittyviä yrityksiä. Tapahtuman seminaariantiin voi tutustua edelleen myös netin kautta maksullisella verkkolipulla. Tapahtuman messukatalogi oli toteutettu nyt ajan hengen mukaisesti tekoälypohjaisena.
Neljän päivän aikana kävijöitä oli 104 516 messuvierasta, jossa on mukana on myös samaan aikaan järjestettyjen viini- ja ruokamessujen kävijät. Fyysisten kävijöiden lisäksi kirjamessujen päälavojen videolähetyksiä katsottiin yli 15 000 kertaa, jossa on kasvua sillä viime vuonna videoesityksiä seurattiin 11 100 kertaa. Videoesityksiä voi seurata vuoden loppuun erillisellä verkkolipulla.
Lisää: Kirjamessut 2025 (LINKKI, issuu-ohjelmalehti) ja uusi AI-pohjainen messuopas – tosin pilottiversiona vielä (LINKKI).
Kuvituskuva: Suomen messut / Kirjamessut 2024
Päivitetty sisältö 27.10.2025.