Uuden sukupolven hyperspektri-satelliiteilla on paljon mahdollisuuksia rajavalvonnan tehostamiseen. Suomalaisen Kuva Space-yhtiön mukaan jopa koko itäraja-alueen päivittäinen satelliittivalvonta voisi onnistua parin vuoden sisään. Yhtiö on kerännyt lisää rahoitusta osakeanneilla.
Suomessakin on turvallisuustilanteen heikennyttyä haettu rajavalvontaa uusia keinoja drooneista erilaisiin valvontajärjestelmiin ja satelliittiratkaisuihin. Onhan Suomella 1 340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, joka on myös EU:n pisin ulkoraja.
Parin vuoden päästä on tarjolla myös yksi keino voi olla aivan uudenlainen satelliittidata, joka päivittyy jatkuvasti. Tällöin suomalaisella Kuva Spacella on avaruudessa jopa kahdeksan hyperspektrisatelliittia, joiden keräämä informaatio paljastaa senkin mihin perinteiset tutkalla tai optisella kameralla varustetut satelliitit eivät kykene.
”Tiedustelu ja rajavalvonta saisivat päivittäin päivittyvää tietoa esimerkiksi naamioiduista kohteista tai piilotetuista rakennelmista ilman että tarvitaan erityistä satelliittikuvien analysointiosaamista”, kertoo Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antila.
Hyperspektrikamerat tallentavat tavallisen kuvainformaation lisäksi jopa satoja aallonpituuskaistoja, jotka ulottuvat näkyvältä aallonpituusalueelta infrapunaan saakka. Hyperspektridata paljastaa esimerkiksi naamioidut kohteet.
Hyperspektrikuvantaminen on uusi mittaustekniikka, jolla aineiden ja materiaalien koostumus pystytään selvittämään etäältä. Jokainen materiaaliyhdistelmä jättää valon spektriin niin sanotun spektrisormenjäljen, joka voidaan tunnistaa algoritmien avulla.
Hyperspektrisatelliittien keräämä data paljastaa senkin mihin perinteiset tutkalla tai optisella kameralla varustetut satelliitit eivät kykene: esimerkiksi naamioidut kohteet tai pimeät alukset. Tekoälyä käytetään sekä satelliittien mittauskyvyn optimointiin että datan käsittelyyn.
Itärajalla hyperspektridata voisi täydentää myös tehokkaasti muita valvontamenetelmiä: se voi auttaa havaitsemaan esimerkiksi kulkureittien muutokset sekä paljastaa uusia rakennelmia ennen muita valvontajärjestelmiä. Kuva Spacen datankeruu- ja käsittelykulut ovat huomattavasti perinteisiä satelliittiyhtiöitä pienemmät, jolloin myös asiakas pystyy helposti hankkimaan jatkuvan monitoroinnin palveluita suuriltakin aluelta.
Koko itärajan sekä sen itäpuolisen 150 kilometrin levyisen kaistaleen satelliittidata maksaisi vuodessa Kuva Spacen arvion mukaan vain pienen osan rajavalvontaan käytettävistä kokonaismenoista. Niissä pelkkä lisärahoitus on ollut viime vuosina kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi viime vuonna Suomi sai EU:lta 50 miljoonan euron lisärahoituksen itärajan valvontaan.
Tulevaisuudessa sadan satelliitin konstellaatiota rakentavalla Kuva Spacella on avaruudessa hyperspektrisatelliitteja vasta kaksi, mutta esimerkiksi ensi vuonna satelliitteja on tarkoitus saada valmiiksi ja laukaista kaksi lisää sekä vuoden 2027 alussa neljä. Jo 40 satelliitilla saa katettua päivittäin lähes koko maapallon.
Kuva Spacella alkoi keskiviikkoba uusin osakeanti kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta ja kahdeksan miljoonan euron julkinen osakeanti ylimerkittiin. Kierroksen alkuun saatiin myös Voima Venturesin miljoonan euron sijoitussitoumus private placement -osakeannissa.
Lisää: Kuva Space (LINKKI), muut satelliitteja (LINKKI) ja hyperspektrikuvaamista käsitelleet (LINKKI) artikkelit Uusiteknologia.fi:ssä.
Kuva: Vuonna 2016 perustettu Kuva Space rakentaa vauhdilla sadan kuvan hyperspektrisatelliitin tyyppistä konstellaatiota, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa kuvata koko maapallo useita kertoja päivässä.