Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkijoiden mukaan vuonna kyberturvallisuutta pahentavat tekoälyagentit, kvanttilaskenta ja identiteettihuijaukset. Samalla toivotaan uusien NIS2:n ja EU:n tekoälyasetusten sekä muun säätelyn parantavan ensi vuoden tilanteita.

Check Point uusimman ennusteraportin mukaan vuodesta 2026 on tulossa tietoturvan murroskohta, jossa uusin tekoäly, kvanttilaskenta ja Web 4.0 -ympäristöt tulevat käyttöön.  Varsinkin kun niissä yhdistyvät tekoälyn lisäksi uusimmat pilvipalvelut, verkot ja fyysiset järjestelmät.

Lisäksi kvanttikehitys voi horjuttaa pian perinteisiä salausmenetelmiä ja uudet immersiiviset ympäristöt tuovat myös Check Pointin tutkijoiden mukaan kyberriskit käyttäjien arkeen. Siinä NIS2-direktiivi, EU:n tekoälyasetus (AI Act) ja muu sääntely edellyttävät lisää panostuksia, jotta edes nykyinen kyberturvan taso pystytään osoittamaan jatkuvasti.

Tietoturvayhtiö suosittaakin yritysten johtoa valmistelemaan oma tekoälyn hyödyntämispolitiikka ja luoda testiympäristö kriittisten prosessien AI-järjestelmille sekä kartoittakaa post-kvanttinen salaus (PQC) NIST-standardien mukaisesti.

Lisäksi kannattaa ottakaa käyttöön ennakoivia tekoälypohjaisia kyberturvaratkaisuja, valvoa jatkuvasti kumppani- ja toimitusketjuja ja kouluttakaa henkilöstöä toimimaan tekoälyn kanssa turvallisesti.

Lisää: Check Pointin The 2026 Tech Tsunami: AI, Quantum and Web 4.0 Collide -raportti (LINKKI).

Kuvituskuva: Check Point Software

Check Pointin kyberturvaennusteet vuodelle 2026

• Agenttinen tekoäly tulee osaksi arkea: Tekoälyagentit seuraavat tuotantoa, ohjaavat logistiikkaa ja tekevät päätöksiä. Ilman selkeitä pelisääntöjä ja AI-hallintaa tästä autonomiasta tulee uusi riskitekijä.
• Web 4.0 yhdistää tilallisen laskennan (spatial computing), digitaaliset kaksoset ja tekoälyn:  Tehtaita ja kaupunkeja testataan virtuaalimalleissa ja hyökkäyspinta ulottuu sekä taustajärjestelmiin että XR-käyttöliittymiin ja käyttäjäkokemukseen.
• Tekoälystä tulee kyberturvan keskeinen osa: Hyökkääjät käyttävät uusinta tekoälyä kampanjoiden automatisointiin, ja puolustuksessa. Lisäksi  AI-tekniikkaa  integroidaan SOC-toimintaan priorisoimaan hälytyksiä ja lyhentämään reagointiaikoja (MTTR) sekä paikkaamaan osaamisvajetta.
• Syväväärennökset ja synteettiset identiteetit tekevät identiteetistä uuden hyökkäysväylän: Tunnistaminen siirtyy kertakirjautumisesta jatkuvaan käyttäytymisen, laitteen, sijainnin ja asiointihistorian seurantaan.
• Uudet LLM-pohjaiset palvelut (Large Language Models) avautuvat uudeksi hyökkäyspinnaksi: Hyökkääjät käyttävät kehoteinjektioita ja tietojen myrkyttämistä (data poisoning). Mallien taustalla oleva data ja toiminta on suojattava ja valvottava koko elinkaaren ajan.
• Varjo-AI ja hallitsemattomat tekoälykokeilut:  Paljastavat hyökkääjille tietovuoto- ja sääntelyaukkoja. Organisaatiot siirryttävä kokeiluvaiheesta täysiin AI-assurance-kehyksiin, joissa läpinäkyvyys ja turvallisuus liitetään normaaliin auditointiin.
• Sääntely kiristyy, ja kyberresilienssistä tulee käytännössä toiminnan edellytys: Uudet NIS2, AI Act ja Yhdysvaltain SEC-säännökset pakottavat reaaliaikaiseen riskien, kontrollien ja raportoinnin seurantaan. Vastuu korostuu yrityksissä erityisesti johdolla ja hallituksilla.
• Kvanttikilpajuoksu kiihtyy, ja post-kvanttinen salaus (post-quantum cryptography, PQC) siirtyy suunnittelupöydältä käyttöön: Organisaatiot varautuvat “harvest now, decrypt later” -uhkaan kartoittamalla nykyiset salausratkaisunsa ja aloittamalla kvanttivalmiuden rakentamisen.
• Kiristyshaittaohjelmat muuttuvat datan ja maineen kiristämiseksi (Ransomware 3.0): Käyttäjän tiedot varastetaan ja niillä uhataan, sen sijaan että ne vain salattaisiin. Tavoitteena on estää datan luvaton ulosvienti (data exfiltration), ei pelkästään palauttaa varmuuskopioita.
• Pilvipohjaiset SaaS- ja toimitusketjuriskit kasvavat:  Jokainen pilvipalvelu, integraatio ja toimittaja lisää verkkojen hyökkäyspintaa. ENISAn mukaan suurin osa isoista organisaatioista on jo kokenut kolmannen osapuolen aiheuttaman tietoturvapoikkeaman.
• Toimitusketjuista tulee entistä autonomisempia ja läpinäkyvämpiä: Agenttinen tekoäly valvoo kumppaneita ja riskejä lähes reaaliajassa. Samalla altistus kasvaa, ja näkyvyyden on ulotuttava myös neljänsiin osapuoliin.
• Hyökkäyksen ensimmäinen sisääntulokohta siirtyy haittaohjelmista identiteetteihin: Tekoälyn vahvistama sosiaalinen manipulointi ja AI-avusteiset identiteettihyökkäykset kohdistuvat ihmisten ääneen, tyyliin ja käyttäytymiseen monessa kanavassa.
• Kehoteinjektio nousee AI-järjestelmien pääasialliseksi hyökkäysvektoriksi:  Tämä on seurausta kun uudet tekoälyä hyödyntävät AI-selaimet ja agenttipalvelut lukevat automaattisesti ulkoista sisältöä. Tämän takia on suojattava sekä mallit että kaikki niihin syötettävät tietovirrat suodatuksella, validoinnilla ja valvonnalla.

Lähde: Check Point Software / UT