Valtakunnallistista teleoperaattoreista Elisan lankapuhelinverkon sulkeutuminen päätti tänään Suomen yli 140-vuotisen lankapuhelinten historian. Viimeinen kaupallinen lankapuhelu soitettiin Elisan Puhelinmuseossa Helsingissä. Muista DNA ja Telia lopettivat verkkonsa  jo aiemmin, mutta niidenkin kaapeleita kerätään talteen vielä pitkään.

Suomessa lankapuhelinverkosta pidettiin kiinni jopa monia muita maita pidempään, sillä esimerkiksi Ruotsissa lankapuhelut loppuivat jo aiemmin. Tosin perinteisen lankapuhelinverkon käyttötapa muuttui jo 1990-luvulla, kun internet alkoi yleistyä.

Suurin murros tapahtui kuitenkin 2000-luvun vaihteessa, jolloin mobiilipuhelinten suosio ohitti lankapuhelimet muutamassa vuodessa. Samalla suomalaiset ovat olivat nopeita omaksumaan uutta teknologiaa.

Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen muistuttaa, että suomalaiset ottivat mobiiliverkot nopeasti omakseen. Ja siten puhelut eivät ole viestintäkanavana kuollut, vaikka moni käyttää dataa, somea ja muita pikaviestejä entistä enemmän.

Tuoreen Elisan teettämän kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta soittaa edelleen perinteisiä puheluita viikoittain.   Elisan Lehtinen uskookin, että puheen merkitys asiointikanavana ja käyttöliittymänä tulee jopa kasvamaan tulevina vuosina.

’’Puhe on erinomainen käyttöliittymä esimerkiksi tekoälypalveluille sekä muille arkisille älylaitteille. Voisikin sanoa, että puhe ei poistu, vaan sen käyttötapa muuttuu: siirrytään minuuteista bitteihin ja biteistä tokeneihin’’, Lehtinen havainnollistaa.

Seuraavina vuosikymmeninä yhteydet rakentuvat paitsi langattomien mobiiliverkkojen myös lankamallisesti valokuitujen varaan. Samalla valmistaudutaan seuraavan langattoman 6G-verkon aikakauteen.

Lisää: Aiemmat artikkelit Suomen lankaverkkojen sulkemisesta Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).

Kuvituskuvat: Elisan toimitusjohtaja Topi Manner soitti tiistaina 30.6.2026 viimeisen lankapuhelun Lontoosta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäelle (kuvassa).