Lisätyn todellisuuden AR-älylasien nopea yleistyminen edellyttää julkisuuden esitettyjen vaatimusten mukaan selkeitä sääntöjä yksityisyyden ja tietojen suojaamiseen. Kokoomuksen kansanedustaja ja kyberturvallisuuden tuntija Jarno Limnell esittää jo, että Suomessa pitäisi käynnistää työ kansallisen älylasien käyttöohjeistuksen laatimiseksi ennen kuin niiden käyttö yleistyy liikaakin.
Uudenlaiset lisätyn todellisuuden älylasien ympärillä käytävä keskustelu on voimistunut nopeasti Euroopassa. Eikä kyse ei ole enää pelkästään silmälaseihin sijoitetusta kamerasta vaan uusimmissa laitteissa yhdistyvät kameran lisäksi, mikrofoni, tekoäly ja nopeat verkkoyhteydet.
Jarno Limnellin mukaan uudenlaisten älylasien kohdalla on oltava liikkeellä ennen ongelmia, ei niiden jälkeen. Kansalaisen pitää hänen mukaansa tietää, milloin häntä voidaan kuvata tai hänen puhettaan tallentaa. Organisaatioiden puolestaan pitää tietää Limnellin mukaan , missä älylasien käyttöä voidaan turvallisuuden, tietoturvan tai yksityisyyden vuoksi rajoittaa.
Älylasien osalta olennaista on se, mihin laitteen keräämä tieto päätyy, missä sitä käsitellään ja mitä tekoäly pystyy siitä päättelemään. älylasien turvallisuusvaikutukset ulottuvat Limnellin mukaan huomattavasti salakuvaamista pidemmälle.
’’Kun kamera, mikrofoni, tekoäly ja verkkoyhteys kulkevat ihmisen mukana koko ajan, syntyy uudenlainen turvallisuuskysymys’’, Limnell toteaa. Samanlaisia ajatuksia esitettiin aikanaan myös kameroiden tullessa ensimmäisiin kännyköihin. Onneksi alkuvaiheessa kännykkäkameroiden tarkkuudet eivät juuri mahdollistaneet kovin salaisten yritystietojen skannaamista.
Tulevaisuudessa kyse ei ole Limnellin mukaansa vain siitä, tallennetaanko ihmisistä kuva vaan olennaiseksi tulee, voidaanko siitä tunnistaa tai analysoida kohteen toiminta ja yhdistää havaintoja muihin tietoihin sekä tehdä siitä päätelmiä ihmisen tietämättä.
Limnell esittää älylasien käytön kontrolointiin kolme toimenpidettä: Suomeen tarvittaisiin yhteinen kansallinen ohjeistus, jossa tietosuojaa, kyberturvallisuutta, rikosoikeutta ja kuluttajien oikeuksia koskevat kysymykset kootaan ymmärrettäviksi pelisäännöiksi.
Toiseksi turvallisuuskriittisten tilojen käytännöt olisi päivitettävä. Viranomaistiloissa, kriittisessä infrastruktuurissa, yritysten tuotekehityksessä, terveydenhuollossa ja muissa luottamuksellista tietoa käsittelevissä ympäristöissä on arvioitava, missä älylasien käyttöä on perusteltua rajoittaa tai kieltää.
Limnellin mukaan kolmanneksi koulujen ja työpaikkojen on määriteltävä omat käytäntönsä. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus tietää, milloin hänen ympärillään tallennetaan kuvaa tai ääntä ja milloin tekoäly käsittelee ympäristöstä kerättyä tietoa.
Hän painottaa myös älylaisien valmistajien vastuuta. Laitteiden tietoturvan, ohjelmistopäivitysten ja tiedonkäsittelyn on oltava läpinäkyviä. Tallentamisen pitäisi olla sivulliselle selvästi havaittavissa, ja käyttäjällä pitäisi olla yksiselitteinen mahdollisuus kytkeä kamera ja mikrofoni pois käytöstä.
Tavoitteena ei Limnellin mukaan ole kuitenkaan uuden teknologian kieltäminen. Älylasit voivat tuoda hänen mukaansa myös merkittäviä hyötyjä esimerkiksi ihmisten saavutettavuuteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, teollisuuteen tai reaaliaikaiseen kääntämiseen.
Suomessa on ollut jo tarjolla ainakin Ray-Banin älylaseja, mutta älylaisien vyöry on vasta alkamassa. Samsung ja Google julkistivat toukokuun kehittäjäkokouksessa uusien älylasiensa tekniikat. Samalla esiteltiin Gentle Monster- ja Warby Parker -silmälasimerkkien kanssa kehitetyt mallit, joiden avulla käyttäjät voivat pyytää helposti apua äänikomennoilla ja yhdistyä saumattomasti puhelimiinsa.
Myös Infineon ja startup-yritys TriLite Technologies ovat kehittäneet uudenlaisia älylaseja, joissa hyödynnetään mikropeilipohjaista laserskanneria ja sen ohjauspiiriä. Kehitystä tekee myös siruvalmistaja ST Microelectronics, joka on muodostanut myös LaSAR-nimisen yhteenliittymän, jossa on mukana suomalainen lasivalmistaja Dispelix.
Lisää: Aiemmat älylaseja käsitelleet uutisjutut (LINKKI).
Kuvituskuva: Samsung