Suomen datakeskusteollisuus Finnish Data Center Association esitteli tänään tutkimuskeskus VTT:n toteuttaman selvityksen tulevasta datakeskusten kehityksestä. Raportissa esitetään tuoreimmat arviot datakeskusten rakentamisen volyymista, investoinneista, työllisyysvaikutuksista sekä tulevasta sähkönkulutuksesta vuoteen 2030 saakka.

Datakeskusteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava toimiala, mutta sen kehityksestä ja vaikutuksista ei ole ollut kokonaiskuvaa. ’’Eurot, megawatit ja sähkönkulutus ovat tärkeitä lukuja, mutta ne eivät vielä kerro, mitkä toimialan kehityksen vaikutukset merkitsevät Suomelle kokonaisuutena’’, kertoo VTT:n osalta hankkeesta vastannut Kirsi Hyytinen.

Datakeskusrakentamisen vaikuttavuuden kannalta kiinnostavin kysymys on Hyytisen mukaan, millaista uutta liiketoimintaa, innovaatioita ja osaamista datakeskusten ympärille voi tulevina vuosina Suomessa rakentua. Kun vaikutuksia tarkastelemalla voidaan toimialan vaikuttavuutta johtaa niin, että kasvun hyödyt vahvistuvat, ja haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida.

Selvityksen osana julkaistaan myös datakeskusalalle suunnattu hyvä hankeviestinnän tapa. Hankeviestinnän tapaa noudattaen toimijat voivat kuvata hankkeiden kokoluokkaa ja vaikutuksia yleistajuisesti, laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti ja sitä kautta tuoda avoimuutta datakeskushankkeista käytävään julkiseen keskusteluun.

Parantaakseen toimialan läpinäkyvyyttä Datakeskusteollisuus julkaisee selvityksen yhteydessä myös uuden hankerekisterin, johon kootaan päivittyvä tieto kaikista rakennusluvan saaneista hankkeista, jotka todennäköisimmin ehtivät myös toteutua vuoden 2030 loppuun mennessä.

Datakeskuskapasiteetin kasvu näkyy jo nyt kuudella keskeisellä vaikutusalueella: taloudessa ja investoinneissa, työmarkkinoilla, sähköjärjestelmässä, innovaatioissa ja viennissä, ympäristön kestävyydessä sekä paikallisissa yhteisöissä.

Suomen datakeskuskapasiteetin ennakoidaan VTT:n tekemän selvityksen mukaan kasvavan nykyisestä 450 megawatista noin 2000 – 3400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Datakeskusten sähkönkulutus on tällä hetkellä kahdesta kolmeen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja sen arvioidaan nousevan välille 13 – 23 TWh, joka olisi 12 – 19 % sähkön kokonaiskulutuksesta, kun huomioidaan, että myös muu sähkönkulutus nousee.

Datakeskukset rakentuvat kuitenkin asteittain ja ilmoitettu kapasiteetti voidaan saavuttaa vasta vuosien kuluessa. Investointien, työpaikkojen ja sähkönkulutuksen toteuma siis riippuu siitä, kuinka iso osa rakennusluvan saaneiden hankkeiden suunnitellusta kapasiteetista todellisuudessa rakentuu vuoteen 2030 mennessä.

Rahassa selvityksen luvut tarkoittavat 16,5 – 32 miljardin euron investointeja. Luku ei sisällä datakeskusten IT-laitteita. Rakentamisen aikaiset kumulatiiviset työllisyysvaikutukset ovat 34 000 – 66 000 henkilötyövuotta ja pysyviä työpaikkoja datakeskukset tarjoavat 3500 – 6000 työntekijälle,

investointien toteumasta riippuen. Selvityksessä esimerkkitapaukseksi nostetun, datateholtaan sadan megawatin datakeskuksen investointi ilman IT-laitteita olisi 1 – 1,2 miljardia, josta kotimaisille yrityksille tulisi 300 – 480 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloina 146 miljoonaa.

Sähköä tällainen datakeskus kuluttaisi noin 0,68 TWh vuodessa. Rakentamisen aikainen työvoiman tarve olisi 2000 – 2500 henkilötyövuotta koko rakennusajalta, ja käytön aikainen 160 – 200 henkilötyövuotta vuosittain.

Selvityksen VTT:lä on tilannut suomalainen datakeskusteollisuus Finnish Data Center Association ry, joka edustaa yli 380 yritystä datakeskusoperaattoreista, järjestelmätoimittajiin, konsultteihin, aluekehitysyhtiöihin, koulutustarjoajiin sekä suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisiin. Toimintaamme ohjaa aina Suomen pitkäaikainen etu.

Lisää:  Datakeskusselvitys (LINKKI, pdf)

Kuvituskuva: Google