Tekoälyn hyödyntäminen on siirtymässä suuryrityksissä jo käytännön tuotteisiin ja palveluihin, mutta pienemmissä yrityksissä tekoäly hyödynnetään vähemmän, arvioidaan suomalaisen Silo AI -yrityksen ja alan muissakin selvityksissä. Olemme silti edelleen yksi maailman kärkimaita tekoälyvalmiudessa vaikka investoinnit ovat edelleen muita Pohjoismaita pienemmät.
Tekoälyn hyödyntämisessä on siirrytty uuden Nordic State of AI raportin mukaan selkeästi kypsempään markkinavaiheeseen, josta viitteitä antaa se, että uusia tekoälyalan startup-yrityksiä syntyy vähemmän, kun taas suuryrityksissä tekoälyä hyödynnetään koko ajan laajemmin. Selvitykseen osallistuneet yritykset ja organisaatiot kertovat vastauksissaan, kehittävänsä tekoälyä koko ajan entistä vauhdikkaammin: kolmasosa kertoo ottavansa uusia tekoälyratkaisuja käyttöön jo seuraavan kolmen kuukauden aikana ja lähes 75 prosenttia sanoo tekevänsä näin seuraavan vuoden aikana. 90 % kertoo pitävänsä tekoälyä joko erittäin tärkeänä tai tärkeänä organisaatiolleen.
Myös monet muut selvitykset viittaavat tekoälyn käytön kasvuun Pohjoismaissa – erityisesti suuryrityksissä. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat Eurostat 2022 -tilastoissa EU:n keskiarvon (8 %) yläpuolelle kun mitataan suuryritysten tekoälyn hyödyntämisastetta. ”Tekoälyä ei pidetä enää irrallisena ratkaisuna vaan siitä on tullut erottamaton osa yritysten tuotteita ja palveluita. Useat, vielä joitakin vuosia sitten aktiiviset tekoäly-startupit ovat kadonneet, mikä ei johdu investointien puutteesta vaan muutoksesta tekoälyn hyödyntämistavoissa’’, kommentoi Peter Sarlin, Silo AI:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori.
Suomalaisista suuryrityksistä 16 prosenttia hyödyntää jo tekoälyä. Pohjoismaiden korkein aktiivisuusaste on Tanskassa, jossa 24 prosenttia suuryrityksistä käyttää tekoälyä toiminnassaan. Silti esimerkiksi eri maiden tekoälyvalmiutta mittaavan Oxford Insightsin tekoälyindeksin mukaan Suomi on Pohjoismaiden ykkönen tekoälyvalmiudessa ja neljäntenä koko maailman mittakaavassa. Euroopassa vain Iso-Britannia kiilaa Suomen edelle.
Vaikka tekoälyn hyödyntämisessä edetään jo kohti kypsempää markkinavaihetta, käytetään edelleen suuri osa tekoälyinvestoinneista innovaatioiden kokeiluun. Nordic State of AI -raportin kyselyyn vastanneista 55,5 prosenttia kertoi tämän olevan yksi investointikohteista seuraavan puolen vuoden aikana. Monet investoivat myös spesifeihin käyttökohteisiin (47,1 %), uusien osaajien rekrytointiin (47,1 %) ja tekoälyinfrastruktuurin kehittämiseen (45,6 %).
Kaikki Pohjoismaat ovat lisänneet rahallisia investointejaan tekoälyyn viime vuosina. Erityistä kasvua on ollut nähtävissä Ruotsissa, jossa investoinnit nousivat 200 miljoonasta dollarista yli 500 miljoonaan vuosien 2020 ja 2022 välillä. Investoinneissa Suomi ei pärjää muille maille. Maassamme investoitiin tekoälyyn vain hieman yli 100 miljoonaa dollaria vuonna 2021. Ruotsia lukuun ottamatta kaikkien maiden vuoden 2022 investointien ennustetaan pienenevän edellisvuoteen nähden.
Nordic State of AI -raportin mukaan on osaajien puute edelleen selkeimmistä esteistä tekoälyn käyttöönotolle. Siksi lähes puolet kyselyyn haastatelluista yrityksistä kertoi investoivansa juuri uusien osaajien löytämiseen seuraavien kuuden kuukauden aikana, koska he luottavat tekoälysovelluksissa yrityksen omaan osaamiseen: 79,8 prosenttia sanoi suosivansa sisäisiä tekoälyresursseja ja vain kolmannes kertoi käyttävänsä ulkopuolista apua ja 13,5 prosenttia kertoi ulkoistaneensa kokonaan tekoälykehityksensä muille tahoille.
Lisää: Nordic State of AI 2022 -raportti (LINKKI, vaatii rekisteröitymisen) ja muut tekoälyä käsitelevät rapotit ja uutisjutut Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).
Kuvituskuva: Shutterstock