Riippuvuus satelliittipaikannuksesta on tehnyt digitalisoituneesta yhteiskunnista aiempaa haavoittuvaisempia. Nyt Suomi on EU mukaan lukien on havahtunut kasvaneeseen varautumisen tarpeeseen ja alan tutkimuksen lisäämiseen. Maanmittauslaitoksen Sanna Kaasalaisen mukaan näitä varajärjestelmiä pitäisi testata enemmän ja kehittää GNSS-järjestelmästä riippumatonta paikannusta.

Satelliittipohjaista GNSS-paikannusta, käytetään laajasti yhteiskuntien kriittisissä toiminnoissa, esimerkiksi pelastustoimessa sekä pörssien ja pankkien rahaliikenteessä. Häiriöitä paikannukseen voi aiheutua luonnollisista syistä, kuten avaruussään ilmiöistä, sekä tahallisen häirinnän seurauksena.

EU:ssa on viime aikoina havahduttu GNSS-häiriöihin varautumisen tarpeeseen, ja myös alan tutkimuksessa varautumisen tarpeesta on yleinen konsensus. Tämän näkemyksen jakaa myös Maanmittauslaitos, jonka mukaan Suomen pitäisi kehittää varautumista laajamittaisten GNSS-häiriöiden varalta. Niistä tärkein on amerikkalainen GPS-, mutta rakentumassa on myös eurooppalainen Galileo-järjestelmä. Kiinalaisilla ja venäläisillä on puolestaan omat satelliittipohjaiset paikannusjärjestelmänsä.

’’GNSS-paikannuksen häiriöistä ja niihin varautumisesta saadaan tietoa tieteellisen tutkimuksen avulla. Varsinkin satelliittipaikannuksen häiriöiden sietoa olisi tärkeä tutkia lisää ja kehittää siihen perustuvaa varautumista’’, sanoo professori ja osastojohtaja Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.

Kaasalaisen mukaan Maanmittauslaitos tekee tutkimusta aiheen parissa, mutta aihetta olisi tarve tutkia paljon enemmän.  Lisätutkimus vaatisi lisää resursseja, mutta juuri sen avulla varautumista voitaisiin kehittää. Maanmittauslaitoksessa on käynnissä hankkeita, joissa tutkitaan paikannuksen häiriösietoisuutta ja keinoja suojautua häirinnän vaikutuksilta.

Varautumisen tarve on viime vuosina kasvanut erityisesti tahallisen häirinnän lisäännyttyä. Häirintä Suomen alueella on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 lähtien, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Viime vuonna liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai toukokuuhun mennessä 1200 ilmoitusta GNSS-häiriöistä ilmailusta, kun vuotta aikaisemmin ilmoituksia tuli 239. Häirintä aiheuttaa myös häiriöitä meriliikenteelle.

Asian tekee tärkeäksi, ettei toista GNSS-paikannusta korvaavaa yleispätevää varajärjestelmää ei ole olemassa vaikka myös  GNSS:stä riippumattomia vaihtoehtoja on. Ne perustuvat kuitenkin yleensä tapauskohtaisesti räätälöityyn sensori- tai muuhun radiotaajuusratkaisuun. Satelliittipaikannuksesta saatavan tiedon ajanmäärityksen varajärjestelminä ovat toisaalta erilaiset atomikellot ja niihin perustuvat ajansiirtopalvelut.

Kuva: Euroopan avaruusjärjestö ESA-P/Carill.