Liikenne- ja viestintäministeriö tietoliikenteen uuden työryhmän valmisteleman kansallisen 6G-tiekartan toteuttamista. Tulossa on suunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät askelmerkit 2030-luvulla tulevaan seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Tulevassa Suomen 6G-tiekartassa on nimetty neljä painopistettä tavoitteiden saavuttamiseksi ja jokaiselle painopisteelle on tunnistettu keskeisimmät askelmerkit vuosille 2025–2030. EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla vaikuttaminen korostuvat kaikissa painopisteissä.

’’Tiekartan avulla varmistamme, että pysymme kehityksen kärjessä ja luomme edellytyksiä kasvulle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.  Suomi julkaiseen hänen mukaansa 6G-tiekartan ensimmäisten maiden joukossa. Tiekartan painopisteet ovat  sääntely- ja taajuustyö, jossa kansainvälisten päätösten ja kansallisen taajuuksien saatavuuden tulee tukea sekä teknologian kehitystä että investointien suunnittelua.

6G:n käyttöönotto edellyttää oikein ajoitettuja linjauksia tulevista verkkotoimilupaehdoista. Taajuuksien toimiva jakaminen edellyttää tutkimuksia sekä uusia sääntely-, teknologia- ja standardointiratkaisuja. 6G:ssä turvallisuusvaatimusten tulee olla myös standardeihin sisäänrakennettuja suunnitteluvaiheesta lähtien (ns. secure-by-design-periaate). 6G:n strategisiin turvallisuusriskeihin vastataan ajantasaisella ja teknologisen kehityksen huomioivalla sääntelyllä. Riskienhallinnan tulisi olla ennakoivaa, jotta siihen liittyvät toimet eivät hidasta 6G:n käyttöönottoa.

Suomen tavoitteena on globaalien 6G-standardien luominen ja se, että suomalaisten yritysten ratkaisut päätyisivät näiden standardien teknologiavalinnoiksi. Avoimella kansainvälisellä standardointijärjestelmällä mahdollistetaan yritysten ja tutkimuslaitosten osallistuminen standardointityöhön. Viranomaisilta tarvitaan vahvempaa roolia eri toimijoiden työn koordinoimiseksi, minkä lisäksi yritysten tulee osallistua nykyistä kattavammin. Suomen tavoitteena on houkutella myös investointeja 6G:n TKI-toimintaan, mikä vaatii panostuksia 6G-tutkimukseen ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee huolehtia myös siitä, että maassa on riittävästi monipuolista 6G-osaamista. Yritysten kilpailukykyä pitää vahvistaa esimerkiksi testiympäristöjen sekä investointeihin kannustavan verotuksen ja hanketukien avulla.

6G-tiekartassa on lisäksi kuusi muuta tavoitetta, joita ovat turvallisuus on sisäänrakennettu 6G-teknologiaan ja -sääntelyyn, 6G-kehittämistä ja aikaista käyttöönottoa tukeva sääntely ja taajuuksien saatavuus tukevat 6G-palveluiden kehittämistä ja aikaista käyttöönottoa, pysyttää Suomi alan ykkösmaana, tukea eri sektorien suomalaiset 6G-toimijoita ja vaikuttaa entistä aktiivisemmin kansainväliseen 6G-standardointityöhön sekä edistää 6G:n kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tiekartan toteuttamiseen poikkihallinnollisen 6G-teknologioiden edistämisen työryhmän toukokuussa. Työryhmässä olivat edustettuina liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtion kyberturvallisuusjohtajan toimisto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto, Business Finland, VTT, Nokia, Erillisverkot, FiCom, DNA, Telia, Elisa, Teknologiateollisuus, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Tiekartan toimeenpanoa seurataan osana turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista (TUUTTI) -hanketta ja verkkoturvallisuuden neuvottelukunnan työtä. TUUTTI-hankkeessa muodostetaan Suomen viestintäverkkopolitiikan linjauksia vuoteen 2037 asti. Hankkeessa huomioidaan myös teknologinen kehitys ja maailmanlaajuisen toimintaympäristön muutokset.

Kuvituskuva: Oulun yliopisto panostaa 6G-tutkimukseen Flagship-ohjelmassaan, josta kertova uusin lehtinumero 9 on ilmestynyt kesäkuussa 2025 (LINKKI, pdf).