Historian havinaa: Suomi pääsi nopeaan nettiin ADSL:n avulla

Kupariverkkoon perustuvien ADSL-modeemien aikakausi on tulossa tiensä päähän ja viimeiset yhteydet sulkeutuvat teleoperaattori Elisan mukaan vuoden lopussa. ADSL toi netin moneen kotiin 1990-luvun lopulla ja lopulta 2000-luvun alussa ADSL syrjäytti pitkälti hitaammat modeemi- ja ISDN-yhteydet. Nyt tarvitaan jo nopeita 5G- ja valokaapeliyhteyksiä.

Aikanaan nopea ADSL (Asymmetric digital subscriber line) mahdollisti ensimmäistä kertaa laajamittaisen pääsyn internetiin monissa suomalaiskodeissa. Sen maksiminopeudet, noin 20 megabittiä sekunnissa, riittivät aikanaan niin pankkiasiointiin, verkkoselailuun tai jopa varhaisten verkkopelien pelaamiseen.

Vaikka ADSL on nyt lopullisesti väistymässä, sen rooli suomalaisen verkkoyhteiskunnan rakentamisessa on kiistaton. Se oli ensimmäinen askel kohti nykyistä digitaalista arkea, jossa nopea ja luotettava nettiyhteys on yhtä tärkeä kuin sähkö tai vesi.

2000-luvun tarpeet ovat kuitenkin kaukana nykyisestä arjesta, jossa etätyö, suoratoisto, kodin verkkoa hyödyntävät laitteet, videopuhelut, pilvipalvelut ja onlinepelaaminen vaativat huomattavasti enemmän kaistaa ja luotettavuutta. ADSL:ää vauhditettiin myöhemmin VDSL2-tekniikalla, joka mahdollisti jopa sadan megabitin sekuntinopeuden. kuparijohtoja hyödyntäen.

Uudet 5G- ja valokuituyhteydet tarjoavat useiden satojen megabittien ja jopa 10 gigabitin tiedonsiirtonopeuksia, jotka vastaavat tämän päivän vaatimuksiin. Lisäksi internet ei ole enää vain lisäpalvelu, vaan olennainen osa kotien mediankäyttöä.

Suomalaiset hoitavat monia asioitaan netin kautta, katsovat elokuvia, pelaavat verkossa ja tekevät töitä kotoa käsin koko perheen voimin, mikä edellyttää nopeaa ja vakaata yhteyttä. Ja siihen yhä useammin tarjolla on nopeita 5G- ja erityisesti valokaapeliyhteyksiä.

Lisää: ADSL (LINKKI, Wikipedia)

Kuvituskuva: Elisa 5G