Tag: kierrätys

Nämä teknologia-alat toisivat Suomelle nopeaa kasvua

-

Koronaviruksen jälkeen Suomi ja koko maailma tarvitsevat kipeästi uusia toimia hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön pelastamiseksi. Tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on listannut viisi uutta eksponentiaalista toivon alaa, jotka toisivat työpaikkoja, kestävää kasvua ja vahvistaisivat Suomen kilpailukykyä.

Käytettyjen paristojen metallit sopivat lannoitteeksi

-

Käytetyistä alkaliparistoista voidaan valmistaa murskaamalla nestemäistä hivenravinnelannoitetta. Toiminnan takana on kärsämäkeläiselle Tracegrow Oy, joka on saanut toiminnastaan kiertotalouden kuluvan vuoden kiertopalkinnon. Palkinnon myötää Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Circwaste-hanke.

Akkukehitykseen apua yhteislaboratoriosta

-

Espoon Otaniemessä  avattiin eilen  GTK:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen kiertotalouteen keskittyvä laboratorio.  Siellä tutkitaan laajasti uusien materiaaluen lisäksi akkumetallien kierrättämistä, joista on syntymässä uutta bisnestä myös Suomeen.

Pian isotkin litium-akut kiertoon

-

Viime vuonna käytöstä poistettuja paristoja ja akkuja kerättiin jo 1 600 000 kiloa eli noin 0,29 kiloa asukasta kohden. Paristot ja pienakut voi kierrättää lähikaupoissa, mutta kevään aikana tullaan aloittamaan keräyspisteet myös isoille litiumakuille . Niiden sijaintipaikat löydät aikanaan kierrätys.info -osoitteesta.

Kännykät paremmin kiertoon – tietoturva esteenä?

-

Käytöstä poistuneita kännyköitä ei laiteta kiertoon, vaikka niiden avulla voisi pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta jättää kännykät kierrättämättä ja viidenneksellä on jopa kuusi varalaitetta tyhjän panttina kotonaan, selviää uudesta kyselytutkimuksesta.  

Fortum ostaa akkumetallien kierrätysteknologiaa

-

Fortum ostaa akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen suomalaisen kasvuyrityksen, Crisolteqin kaikki osakkeet. Investointi vahvistaa Fortumin asemaa korkean jalostuspotentiaalin kierrätyksessä Euroopassa.

Kaikki kännykät eivät ole korjauskelvottomia

-

Läheskään kaikki kulutuselektroniikka tai kännykät eivät ole korjauskelvottomia, muistuttaa suomalainen Swappie joka myy ja huoltaa joka kuukausi tuhansia Applen iPhone-puhelimia. Suomen Luonto -lehti valitsi äsken vuoden turhakkeeksi korjauskelvottoman elektroniikan. Erityishaukkuja saivat huonosti kestävät älypuhelimet, joita on vaihdettava tiheään tahtiin.

Vuoden turhake on korjauskelvoton elektroniikka

-

Suomen luonnonsuojeluliiton aikakauslehti on valinnut vuoden 2019 turhakkeeksi korjauskelvottoman elektroniikan. Esimerkiksi nykyiset älypuhelimet vaihdetaan yleensä 2–3 vuoden välein, eikä laitteita valmisteta Suomen Luonto-lehden mukaan edes kestämään. Äänestyksessä turhakkeiksi oli ehdolla myös 5G ja 5G:n säteily.

Akkumateriaalien monet tiet – Kongosta Suomeen

-

Kännykkäakkujen arvoketjut ovat pitkiä ja globaaleja. Pirkanmaan liiton vetämässä Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessa on yli vuoden ajan selvitetty akkumateriaalien reittejä Suomeen. Hanke on tärkeä myös alkamassa olevan suomalaisen akkutuotannon kannalta vaikka niiden materiaaleista osa tuotetaankin Suomessa. Mukana on myös linkit taustaselvitykseen ja visualisointiin.

Elektroniikka- ja sähköromusta kierrätettäviä muoveja

-

Viiden forssalaisyrityksen muodostama kiertotalouskonserni LHJ Group ottaa talteen muovin käytöstä poistetuista elektroniikka- ja sähkölaitteista. Yrityksen Forssan käsittelylaitos on Suomessa ainoa, jossa kaikki muovimateriaalit voidaan hyödyntää materiaalikierrossa.