Suomen suurin tähtitieteellinen mittalaite, Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen radioteleskooppi on saanutuuden uuden ehomman suojakuvun. Edellinen kupu palveli lähes kolmekymmentä vuotta.
Valtavaa golfpalloa muistuttava kupu on Kirkkonummella sijaitsevan Metsähovin maamerkki ja osa sen päätutkimusinstrumenttia. Vaativa vaihto-operaatio tehtiin aamuyöllä, jotta tuuli ei päässyt haittamaan 20-metristen kupolien siirtelyä.
Kupu suojaa herkkää mittalaitetta lumelta, tuulelta, sateelta ja Auringon suoralta lämpösäteilyltä mutta päästää radioaallot lähes häiriöttä lävitseen. Näin radioteleskooppi pystyy tekemään havaintoja kuvun sisällä ja teleskooppia voidaan kääntää kohti Aurinkoa, jonka toimintaa seurataan Metsähovissa päivittäin ympäri vuoden.
Uutta kupua ei noin vain ostettu kaupasta, sillä maailmasta löytyy vain pari yritystä, jotka pystyvät valmistamaan Metsähovin käyttämille korkeille radiotaajuuksille sopivan kuvun. Uusimman kuvun on valmistanut puolalainen Polish Radome Services -yritys, ja sen on suunnitellut yhdysvaltalainen ESSCO-yritys.
Kupu koostuu 340 alumiinisesta kolmiokehikosta, joiden väliin on pingotettu suojamateriaalilla päällystetty lasikuitukangas. Kolmiot eivät ole identtisiä, vaan niiden muodostama rakenne on epäsäännöllinen, jotta kupu aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä radiosignaalien havaitsemiseen.
Rakennelma painaa noin kahdeksan tonnia. Kuvun vaihto-operaatiota valmisteltiin kuukausia, ja sen rakentamisen ja vaihdon parissa työskenteli kymmenkunta henkeä parin viikon ajan. Työtä varten Metsähoviin täytyi rakentaa oma asennuskenttä. Suojakuvun uusiminen sai Aalto-yliopistolta lähes miljoonan euron rahoituksen.
Suomen ainoaa radiotutkimusasemaa uudistetaan
Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Sen keskeisiä tutkimusalueita ovat Auringon toiminta, supermassiiviset mustat aukot sekä pitkäkantainterferometriaksi (VLBI) kutsuttu menetelmä, jonka avulla Metsähovi oli osana kansainvälistä yhteistyöhanketta muodostamassa ensimmäistä kuvaa mustasta aukosta.
Kansainvälisesti Metsähovi tunnetaan ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta Auringon ja kaukaisten mustien aukkojen havaintodatasta. Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien kesäpäivien ansiosta Metsähovissa voidaan havainnoida Aurinkoa jopa 14 tunnin jaksoissa.
”Auringon tutkimus on tärkeää esimerkiksi sähköverkkojen ja satelliittien toimintaan vaikuttavia auringonpurkauksien ennustamiseksi, ja se auttaa ymmärtämään myös muiden tähtien toimintaa”, sanoo Metsähovin johtaja Joni Tammi.
Metsähovissa tehdään parhaillaan mittavaa peruskorjausta, ja Aalto-yliopistolla on myös meneillään varainhankinta uusinta teknologiaa edustavan radiovastaanottimen hankkimiseksi. Sen avulla havaintoja voitaisiin tehdä samanaikaisesti kolmella eri taajuudella.
”Maailmalla monia kansallisia radio-observatorioita on lakkautettu, kun rahoitusta keskitetään kansainvälisiin suurhankkeisiin. On hienoa, että Suomessa halutaan panostaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen, sillä sen ansiosta voimme tehdä pitkäjänteistä ja nopeaa reagointia vaativaa tutkimusta”, Tammi sanoo.
Kuva: Aalto-yliopisto / Kalle Kataila