Enontekiön ”revontulitutka” luotaa avaruutta

Suomen Karesuvantoon on rakenteilla hehtaarin kokoinen EISCAT:n sirontatutkan antennikenttä, joka välittää muutaman vuoden päästä kolmiulotteista kuvaa yläilmakehästä. Noin 10 000 antennin rakenteet eivät saa vuosikymmenten varrella liikahtaa millimetriäkään, joten routivan maan vaikutukset rakenteisiin on testattu poikkeuksellisen huolellisesti.

Kansainvälisen tutkimusyhteisön EISCATin eli European Incoherent Scatter Scientific Association yhteenliittymälle rakennetaan  Suomen Karesuvantoon, Ruotsin Kiirunaan ja Norjan Skibotniin uudenlaiset jättikokoiset 3D-tyyppiset tutka-asemat.

Google Mapsin näkemys sirontatutkan antennialueesta.

Karesuvannon EISCATin 3D-tutka koostuu hehtaarin kokoisesta hunajakennon muotoisesta antennikentästä, jossa on yhteensä noin 10 000 yksittäistä signaalia vastaanottavaa antennia.

Hehtaarin kokoinen tutkakenttä testaa routarakentamisen rajoja. Siksi A-Insinööreihin kuuluva Prodeco Lappi toimii hankkeessa Oulun yliopiston rakennuttajakonsulttina.

’’Olemme mukana ainutkertaisessa hankkeessa. Meidän on osaltamme varmistettava, että tutka-asemakenttä kestää muuttumattomana pohjoisissa sääoloissa suunnitellut 30 vuotta’’, sanoo A-Insinöörien projektipäällikkö Risto Ruokamo.

Tutka-aseman alueella on tutkittu maan routivuus ja todettu se routivaksi. Perusmaan tasaamisen jälkeen alueelle on asennettu lämpöeristekerros rakennekerroksineen. Myös perustuselementit ukkosenjohdatusdipoleille on asennettu.

”Maan routivuus on testattu huolellisesti pitämällä alue lumettomana, sillä routa ei saa liikuttaa rakenteita edes millimetriä. Antennikenttää suojaa myös RF-verkko, jotta rakennuksista ei pääse ylimääräistä säteilyä antennikentälle”, Risto Ruokamo kertoo.

Koko tutkajärjestelmän arvioidaan olevan käytössä vuonna 2023.

Tällä hetkellä tuleva antennikenttä odottaa kilpailutettujen antennimoduulien saapumista Kiinasta sekä tutkimusrakennuksia, joiden suojissa tutka-aseman älylaitteet sijaitsevat.

Päätös Suomesta toimitettavista tutkimus- ja varastorakennuksista tehdään lokakuun aikana.  Suomen osuus EISCAT:in noin 70 miljoonan euron hankkeesta on 12,8 miljoonaa euroa. Suomesta mukana ovat Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC.

Karesuvannon uusi 3D-tutka selvittää, miten avaruudesta peräisin olevat suurienergiset hiukkaset ja sähkövirrat vaikuttavat ilmakehän eri osissa 60–1 000 kilometrin korkeudessa. Yksi purkausten näkyvä seuraus ovat revontulet, joten rakenteilla oleva 3D-sirontatutka kulkee kansankielellä jo nimellä revontulitutka. Tutkalla voi selvittää myös avaruussäähäiriöiden vaikutusta teknologisiin järjestelmiin, kuten satelliitteihin,

Lisää: EISCAT:n aiemmatr sirontatutkahanketta koskeneet artikkelit Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).

Havainnekuvat: EISCAT/NIPR