Suomalaiset eivät osta vielä laajemmin käytettyä elektroniikkaa, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina, arvioi Kaupan liitto uusimmassa selvityksessään. Varsinkin kun uuden digitekniikan myynti on lähtenyt laskuun korona-pandemia aiheuttaman piikin jälkeen. Oman osansa tuovat viimeaikaiset logistiikka- ja komponenttien saatavuusongelmat.
Suomalaisen kodinkone- ja elektroniikkakaupan liikevaihto ja myynnin määrä laskivat Kaupan liiton mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja kehitys on jatkunut myös kuluvana vuonna. Syitä tähän ovat olleet vaikeudet logistiikassa ja tuotesaatavuudessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lisäksi Kiinan koronasulut pitkittävät kodintekniikan kaupan yskimistä. Hidastuminen voi vielä jatkua pitkään logistiikkaongelmien ja komponenttipulan vuoksi.
”Kun vielä viime vuoden lopulla arvioitiin logistiikkaketjujen ongelmien ja konttien ja komponenttien pulan hellittävän viimeistään tulevana syksynä, nyt tilanteen normalisoituminen voi siirtyä pitkälle ensi vuoden puolelle”, arvioi myös aluetta tutkinut Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Kaupan liitto arvioi, että Suomessa ostettiin viime vuonna noin 1750 miljoonan euron edestä uusina kodintekniikkaa. Niistä tehdään liiton mukaan arviolta 47 prosenttia suomalaismyymälöistä, 35 prosenttia suomalaisista ja 18 prosenttia ulkomaisista verkkokaupoista. Ulkomaisista verkkokaupoista ostaminen vaihtelee tuoteluokittain paljon. Kaupan liiton mukaan esimerkiksi suuria kodinkoneita ostetaan suurimmaksi osaksi Suomesta, mutta kännyköiden ja niiden vara- ja lisäosien verkko-ostoksista jo puolet tehdään ulkomailta.
Euroopan ulkopuolisista, esimerkiksi aasialaisista verkkokaupoista ostaminen väheni viime vuoden lopulla kuitenkin selvästi. Siihen vaikuttivat tuotesaatavuuden ja toimitusaikojen pitkittymisen lisäksi kesällä 2021 voimaan tullut uusi maahantuonnin arvonlisäveromuutokset.
”Suomalaiset näyttävät myös olevan varsin epäluuloisia aasialaisten verkkokauppojen luotettavuutta kohtaan, sillä 62 prosenttia kodintekniikan asiakkaista epäilee Aasiasta myytävän elektroniikan tuoteturvallisuutta”, Kurjenoja kommentoi tutkimuksen tuloksia.
Uutena alueena on tulossa myös käytetyn tai kunnostetun elektroniikan myynti, joka on Kaupan liiton mukaan vielä vähäistä. Liiton selvityksen mukaan alle viidesosa suomalaisista on valmis ostamaan käytettyä elektroniikkaa.
Asenteet voivat kuitenkin Kaupan liiton selvityksen hyvinkin muuttua, kun tarjolle tulee enemmän käytettyjen ja huollettujen elektroniikkatuotteiden kauppoja. ”Käytettyjen ja huollettujen elektroniikkatuotteiden markkinat voivat saada ylimääräistä piristysruisketta vastuullisuustrendin voimistumisen lisäksi nykyisistä tuotesaatavuuden ongelmista”, pohtii Kaupan liiton Jaana Kurjenoja.
Esimerkiksi teleoperaattori Telia on julkisuudessa arvioinut Suomessa myytävän jo 100 000 käytettyä kännykkää. Lisäksi Applen iPhone-mallien kunnostamiseen ja myyntiin keskittynyt Swappie on ollut selkeä menestys niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yritys myy käytettyjä kännyköitään verkon lisäksi kauppakeskuksiin sijoitetuista automaateista.
Lisää: Kaupan liitton Kodintekniikan kuluttaja ja kuluttajamarkkinat -selvitys (LINKKI, pdf) ja Uusiteknologia.fi:n aiemmat uutiset käytettyjen kännyköiden myynnistä (LINKKI).
Kuvituskuva: UT