Suomessa kotitalouksien perusaurinkopaneelit suunnataan perinteisesti etelään. Tukkuliike Onnisen mukaan Itä-länsiasennuksella on kuitenkin omat hyvät puolensa, joita erityisesti tasakattotaloissa asuvien kannattaa harkita.
”Aurinkopaneelien itä-länsiasennuksella on omat hyvät puolensa”, vahvistaa Keskon omistaman tukkukauppa Onnisen uusiutuvan energian tuotteiden hankinnasta ja liiketoiminnasta vastaava johtaja Arto Koivisto. ”Erityisesti tasakatoille itä-länsimalli on hyvä muutamasta eri syystä: se on kustannustehokas ja se säästää tilaa’’, perustelee Koivisto.
Tilan säästö selittyy Koiviston mukaan sillä, että kun paneeleita asennetaan tasakatolle eteläsuunnassa, tulee rivien väliin jättää välit, jotta paneelit eivät varjosta toisiaan.
Itä-länsi-asennuksessa väliä ei tarvita, sillä paneelit asetetaan harjamaisesti toisiaan vasten. Näin hukkapinta-alan määrä vähenee.
Koivisto myöntää tosin, ettei itä-länsi-suuntaan asennettujen aurinkopaneelien huipputehontuotto ole välttämättä aivan yhtä hyvä kuin etelään suunnattujen paneelien huipputehontuotto.
”Mutta itä-länsiasennetun järjestelmän tuotto ei missään tapauksessa ole huono. Aurinko tietenkin nousee idästä ja laskee länteen, jolloin päivän mittaan itä-länsi-asennetut paneelit nappaavat säteitä talteen runsaasti’’, Koivisto sanoo.
Kotitalouksien sähkönkulutuspiikitkin sattuvat hänen mukaansa samoihin ajankohtiin, mikä on tärkeä etu etenkin talouksissa, joihin ei ole hankittu energiavarastoa. Tuotto myös jakaantuu Koiviston mukaan pidemmälle aikavälille, kun paneelit ovat itä-länsi-suunnassa.
Jos aurinkopaneelien suuntaaminen etelään ei siis jostain syystä onnistu omalla tontilla, ei ole Koiviston mukaan syytä luopua ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit.
Ainoastaan pohjoiseen aurinkopaneeleita ei lähes koskaan kannata suunnata. Arto Koiviston mukaa uusien aurinkosähköjärjestelmien kehittyneen viime vuosina. Kehitystä on tapahtunut paneelien hyötysuhteissa sekä inverttereiden ominaisuuksissa.
Yhä useammat hankkivat myös osaksi järjestelmäänsä energiavarastoksi eli käytännössä akkuratkaisun. ”Energiavarastojen suosio tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, kun yhä useammat haluavat hyödyntää itse tuottamaansa aurinkosähköä ja osallistua myös reservimarkkinoiden kautta sähköverkon taajuuden hallintaan, josta maksetaan myös kompensaatiota’’, Koivisto perustelee. Jopa sähköauton latauskin on hänen mukaan kuluttajille kiinnostava vaihtoehto, koska latauksesta aurinkosähköllä ei tarvitse maksaa siirtoyhtiölle tai verottajalle.
Aloituskuva: Itä-länsi-asennuksessa paneelit asetetaan harjamaisesti toisiaan vasten. Kuva Van der Valk Solar Systems / Onninen