Kansainvälisten datakeskusten rakentamisintoa Suomeen ei haluta estää sähköhinnan nostoin vaan keskukset halutaan tiukemmin mukaan energiatuotantoon. Keskusten osalta on käynnissä maailmanlaajuinen investointiaalto, josta Suomen tulee pyrkiä saamaan osansa, kerrotaan tuoreessa alaa selvittävässä datakeskusraportissa.
Raportin mukaan Suomen tulee tavoitella erityisesti datakeskusinvestointeja, jotka tuottavat taloudellista lisäarvoa työllistämisen, verotulojen ja innovaatioekosysteemien kautta sekä osallistuvat aktiivisesti sähköverkon toimivuuden varmistamiseen joustojen avulla.
Datakeskusten määrän voimakas kasvu voi mahdollisesti johtaa korkeampiin sähkön hintoihin kaikille käyttäjille erityisesti uusiutuvan energian tuotannon tilapäisissä niukkuustilanteissa. Tämän vuoksi datakeskusten osallistuminen energiantuotannon kasvattamisen lisäksi myös sähköjärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseen kysyntä- ja tarjontajoustojen avulla on tärkeää.
Raportin mukaan Suomeen tulisi luoda fossiilittoman jouston järjestelmä, jolla hallitaan sähköverkon niukkuustilanteita ja hintapiikkejä. Tuulivoiman rakentaminen tulisi mahdollistaa myös Itä-Suomeen.
Raportin takana on verkkoyhtiö Elisan toimitusjohtajana toiminut selvitysmies Veli-Matti Mattila, joka ehdottaa raportissaan useita lisäarvoa tuovia toimia datakeskusten saamiseksi Suomeen. Siinä ehdotetaan muun muassa sähköverohuojennuksen jatkamista ja lupamenettelyn virtaviivaistamista korkean lisäarvon datakeskuksille.
Raportti ehdottaa myös kansallisia tavoitteita datakeskustoiminnalle ja määrittelee periaatteet, joiden mukaisesti Suomen tulisi tavoitella korkean lisäarvon datakeskusinvestointeja.
Raportissa tarkastellaan laajemminkin Suomen asemaa ja vahvuuksia datakeskustoimialan kansainvälisessä kilpailussa sekä datakeskusten vaikutuksia talouteen, sähköjärjestelmään, ympäristöön ja turvallisuuteen.
Suomalaiset käyttävät jatkossa yhä enemmän datakeskuksien tuottamia palveluja. Monille palveluille ja käyttäjille on tärkeää, että datakeskus sijaitsee fyysisesti Suomessa. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta riittävä kansallinen datakeskuskapasiteetti korostuu. Raportin ehdotuksiin sisältyy myös muun muassa datakeskuksia koskevan rekisteröintivelvoitteen ottaminen käyttöön.
Päätarkoituksensa ohella datakeskukset tuovat raportin mukaan hyötyä Suomelle investointien, työpaikkojen ja lisääntyvien verotulojen muodossa. Datakeskukset pyrkivät hankkimaan tarvitsemansa sähkön fossiilittoman energian tuottajilta. Tämä vauhdittaa osaltaan investointeja uusiutuvan sähkön tuotantoon ja auttaa Suomea siirtymään kohti kestävämpää sähkön tuotantoa.
Datakeskukset myös synnyttävät elinkeinotoimintaa varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolelle. Myös keskusten jäähdytyksen tuottama kaukolämpö on tärkeässä asemassa. Selvityksen mukaan datakeskukset eivät automaattisesti tuo mukanaan innovaatiotoimintaa tai tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.
Uusien datakeskusten sijainti Suomessa ei myöskään johda suoraan suomalaisten organisaatioiden digi- ja AI-kehityksen nopeutumiseen, vaan tämä edellyttää erillisiä panostuksia muun muassa koulutukseen. Datakeskustoimijoita tulisikin kannustaa osallistumaan näihin panostuksiin ja niitä palveleviin ekosysteemeihin.
Lisää: Datakeskusten kansallinen tiekartta -raportti (LINKKI) ja aiemmat datakeskuksia käsitelleet uutisjutut (LINKKI) Uusiteknologia.fi:ssä.
Kuvituskuva: Telian datakeskus