Suomessakin maanviljelijä voi saada lisää taloudellista hyötyä sijoittamalla pelloilleen pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja.  Turun yliopiston tutkijoiden mukaan aurinkosähkön tuotanto ja perinteinen maanviljely voidaan myös yhdistää tehokkaasti.

Suomessa peltoaukeat ovat otollisia aurinkopaneelien asennuspaikkoja. Yleisin tapa on ottaa käyttöön alueet kokonaan, joka samalla estää pellon samanaikaisen käytön viljelyyn. Kaksipuoliset paneelit voidaan kuitenkin asentaa pystyasentoon, jolloin viljely olisi mahdollista.

Kaksipuolisten kennojen pystyratkaisu on kuitenkin vielä Suomessa harvinainen. Siksi Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa haluttiin selvittää, voisiko tällainen aurinkosähkön tuotanto toimia peltoviljelyn kanssa kannattavasti Suomessakin.

Aurinkosähköviljelyä on tutkittu aiemmin muissakin maissa, mutta tämä tutkimus oli ensimmäinen, joka tarkasteli aihetta näinkin Pohjolassa.  Tutkijoiden tulokset kertovat selkeää kieltään eli peltoja voidaan käyttää viljelyn lisäksi tehokkaasti pystyyn asennetuilla kaksipuolisilla aurinkopaneeleilla.

”Käyttämällä vain 10 prosenttia peltoalasta pystysuuntaisiin paneeleihin, viljelijä voi Suomen olosuhteissa tuottaa noin kolmasosan siitä energiasta, jonka kokonainen pelto katettuna eteläsuuntaisilla paneeleilla tuottaisi. Paneelirivien väliin jäävällä alalla voidaan jatkaa viljelyä tavalliseen tapaan”, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Magda Szarek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja.

Tutkijat selvittivät tutkimuksessaan esimerkiksi kuinka paljon paneelirivien väliin täytyy jättää tilaa, jotta paneelit eivät varjosta viljelykasveja tai toisiaan merkittävästi. Varjostuksen välttämiseksi tutkimus suosittelee, että paneelirivien väliin jätettäisiin vähintään 8–10 metriä tilaa, tosin tämä riippuu hieman käytetyistä paneeleista.

Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan pystyyn asennettavat kaksipuoleiset paneelit toimivat erityisen hyvin pohjoisissa olosuhteissa, jos paneelipinnat suunnataan itään ja länteen. Pohjoisessa aurinko pysyttelee kesäkuukausien aikana pitkiä aikoja matalalla horisontin tasolla, jolloin pystysuora paneelipinta hyödyntää kesäaamujen ja -iltojen auringonpaisteen erityisen tehokkaasti.

Itä-länsi-suuntaus on erityisen hyödyllinen myös siksi, että aurinkosähkön tuotanto aamuisin ja iltaisin vastaa paremmin sähkön kulutusta. Itään ja länteen suunnattujen paneelien tuottamalla sähköllä onkin todennäköisesti parempi taloudellinen arvo, sillä näinä aikoina sähkön kulutus ja hinnat ovat korkeammalla eikä aurinkosähköä ole energiajärjestelmässä yhtä paljon kuin keskipäivän tuotantohuipun aikaan.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että viljeltävillä kasveilla saattaa olla vaikutusta siihen, miten paljon aurinkosähköä syntyy. Tämä johtuu siitä, että suoran auringonvalon lisäksi aurinkosähkön tuotantoon vaikuttaa myös se, miten paljon paneelien ympärillä oleva maasto heijastaa valoa paneelipinnalle.

Tulosten mukaan ohra ja luonnonhoitonurmi ovat kasveja, joiden kohdalla heijastus lisää aurinkosähkön tuotantoa hieman pystyyn asennetuissa paneeleissa, mutta vaikutus vuoden kokonaistuotantoon on maltillinen.  Tärkein aurinkosähkön tuotantoon vaikuttava tekijä on edelleen paneelirivien välitys.

Ja pystyyn asennettavien kaksipuoleisten aurinkopaneelien haaste piilee myös siinä, että ne eivät tuota sähköä, mikäli niihin osuu varjoa. Paneelien välissä pitää siis olla runsaasti tilaa, jonka vuoksi niille on haastavampaa löytää asennuspaikkoja kaupunkiympäristöstä, ainakaan isossa mittakaavassa.

Tutkimus toteutettiin osana Suomen strategisen tutkimuksen (STN) rahoittamaa RealSolar-hanketta. Erilaisten aurinkosähköasennusten tutkimus pohjoiset olosuhteet huomioiden jatkuu materiaalitekniikan yksikön Aurinkosähkömateriaalit ja -järjestelmät tutkimusryhmässä, jota vetää professori Kati Miettunen.

Lisää: Tutkimusartikkeli: Performance evaluation of high latitude agrivoltaic systems with vertically mounted bifacial panels, Elsevier Applied Energy, volume 402, part B, 1 January 2026, 127022 (LINKKI).

Kuva: Viljelijä voi saada Suomessakin aurinkosähköstä selkeää taloudellista hyötyä, vaikka vain pieni osa pellosta varattaisiin aurinkopaneeleille. Kollaasikuva tutkijan ottamista valokuvista. Kuva: Väinö Anttalainen/Turun yliopisto.