Suomalainen tutkimusjärjestön johtoon

Tutkimuslaitos VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on valittu eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden järjestön Earton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajuuskausi on kolmivuotinen. Järjestö on vahva vaikuttaja EU:n tutkimusrahoituksessa.

Kehosta sähköä tai sisävalaistuksesta

Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston tutkijat ovat luonut uuden keinon muuntamaan ihmisen mekaanista energiaa sähköenergiaksi. Tekniikka voi kerätä ja tunnistaa kehosta tulevia biomekaanisia signaaleja ja käyttää niitä tehontuottoon ja ohjaamaan teknisiä laitteita. Katso videolta miten tekniikka toimii.

Uusi materiaali auttaa nostamaan litiumioniakkujen kapasiteettia

Yhdysvaltalaisen Drexelin yliopiston ja irlantilaisen Trinity Collegen tutkimukset viittaavat siihen, että piin käyttö litiumioni-akkujen anodissa olisi mahdollista uuden MXene-nimisen materiaalin avulla. Uutuuden avulla Li-Ion-kkujen kapasiteettia voitaisiin nostaa jopa viisinkertaiseksi. Aluetta tutkitaan myös eteläkorealaisessa Unist-yliopistossa.

Spintroniikkaa mikro-ohjaimeen

Japanilaisen Tohoku yliopiston tutkijat esittelivät San Fransciscossa järjestetyssä International Solid State State Circuit -konferenssissa spintroniikkaa hyödyntävän mikro-ohjaimen. Katso myös muut ISSCC-uutuudet.

Valtio aikoo jakaa lisää tutkimusrahaa

Valtion tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat talousarvion määrärahat kasvavat kuluvana vuonna Tilastokeskuksen mukaan 107,9 miljoonaa euroa edellisvuodesta lähes kahteen miljardiin euroon. Käytännössä palataan vuoden 2015 tasolle.

Kupari korvaa iridiumin kännykkänäytöissä

Kalifornialaisyliopiston tutkijat ovat löytäneet kuparista iridiumia edullisemman materiaalin tuottaa tulevaisuudessa älypuhelimen ja televisioiden näytöt. Aiemmat yritykset kuparin parissa ovat epäonnistuneet, koska kuparikompleksit ovat olleet heikkorakenteisia.

Tutkimus: Suomi on Euroopan veturi älytekniikoiden käyttöönotossa

Suomi sijoittuu konsulttiyritys McKinseyn globaalin vertailussa Euroopan kärkeen ja heti Yhdysvaltojen perään toiseksi älyteknologioiden käyttöönotossa. Silti Eurooppa kokonaisuutena laahaa Yhdysvaltojen ja Kiinan jäljessä, ja tekoälyn kehitys kasvattaa välimatkaa entisestään.

Muistitekniikan uusimmat kehityssuunnat

Muistipiireiltä odotetaan tulevaisuudessa paitsi nopeutta ja haihtumattomuutta mutta niille suunnitellaan myös aivan uudenlaisia toimintoja. Tavoitteisiin pyritään erilaisten materiaaliteknisten tutkimussaavutusten kautta. Lue tarkemmin Nanobitteja-sivuston teema-artikkelista.

Kemiallinen nenä kehitteillä – tunnistaa saasteet

Monet lääkkeet, torjunta-aineet, freonit ja väriaineet muiden muassa ovat ympäristölle haitallisia saastuttajia. Nyt niiden analysointiin kehitetään EU:n Horizon2020-ohjelmassa laitetta, joka toimisi ”kemikaalisen nenän” tavoin. Suomesta mukana on Jyväskylän yliopisto.

Valosignaali saa lisävoimaa nanokoon vahvistimesta

Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat parantamaan merkittävästi datan etenemistä mikrosirun sisällä yhdessä ranskalaisen Université Paris-Sud-yliopiston tutkijoiden kanssa. Valosignaalin nopea vaimeneminen mikrosirun sisällä on aiemmin estänyt valon käyttöä informaatiosignaalin lähteenä.