Robotiikka on noussut nopeasti lupaavaksi keinoksi ihmisen liikkumisen avustamisessa. Yliopistollisen HUS:n Uudessa lastensairaalassa tehty tutkimus osoittaa, että eksopuvulla voidaan avustaa CP-vammaisten lasten kävelyä kevyesti ja luonnollisesti.
Robotiikkaa hyödyntävä eksopuku on kehon toimintaa tukeva laite, joka avustaa liikkumista jäljittelemällä käyttäjän omien lihasten toimintaa. Ratkaisu voi tarjota apua esimerkiksi kävelyyn, helpottaa liikkumista ja vähentää lihasten väsymistä.
Kävelyn avustaminen voi olla erityisen hyödyllistä henkilöille, joilla on kävelyn poikkeavuuksia tai vaikeuksia. HUS:n Uuden lastensairaalan liikelaboratoriossa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin nilkan liikettä avustavan eksopuvun vaikutuksia kävelyyn lapsilla, joilla on hemipleginen eli toispuoleinen CP-vamma.
”Tutkimuksessa havaittiin, että eksopuvun avulla pystyttiin vaikuttamaan hemijalan eli halvaantuneen jalan päkiäaskellukseen siten, että jalkaterän roikkuminen korjaantui kävelyssä terveen puolen askelluksen kaltaiseksi”, kertoo väitöskirjatutkija Maxwell Thurston.
Tämä oli mahdollista nilkan etupuolella sijaitsevan kaapelin avulla, joka avusti heikkoja nilkan koukistajalihaksia nostamaan jalkaterää. Tutkimuksessa eksopuvulla kävelyä verrattiin myös lasten tavanomaisiin ortooseilla kävelyyn.
Ortoosi eli tukisidos on yksilöllisesti valmistettu apuväline, jonka tarkoituksena on estää, tukea tai ohjata raajojen liikettä. Siinä missä ortoosit rajoittivat nilkan ojennusta, eksopuku mahdollisti normaalin nilkan ojennusliikkeen kävelyn ponnistusvaiheessa. Tähän tarjoaa apua nilkan takapuolella sijaitseva kaapeli.
Kävelyn taloudellisuudessa tai lihasaktivaatiossa ei havaittu parannuksia eksopuvulla kävellessä. Tämä todennäköisesti johtui laitteen tuomasta neljän kilon lisäpainosta.
”On odotettavissa, että teknologian kehittyessä laitteiden keveys, käyttömukavuus ja älykkyys paranevat entisestään, mikä lisää niiden soveltuvuutta erityisesti lasten kuntoutukseen. Tällöin puettavasta robotiikasta tulee todellinen vaihtoehto perinteisille passiivisille liikkumisen apuvälineille”, sanoo akatemiatutkija Juha-Pekka Kulmala.
Lisää: Tutkimusartikkeli tiedelehti Clinical Biomechanics 12/2025 (LINKKI).
Kuva: HUS/Hanna Raijas-Turva