Konsulttiyhtiö BearingPointin yhdeksässä Euroopan maassa toteuttama maksutapatutkimus osoittaa, että joka kolmas olisi valmis käyttämään sitä verkkokauppamaksuissa, mikäli se tulisi saataville. Tärkein edellytys on sen maksuttomuus ja pankkiyhteys.

Uudenlainen digieuro on tunnistettu yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona turvaamaan Euroopan huoltovarmuutta sekä lisäämään suvereniteettia maksamisessa. Häiriönsietokyvyn parantamisen lisäksi digieuron on toivottu tuovan kilpailua ja hillitsevän vähittäismaksamisen alati kasvavia kustannuksia nykyisellä, korttimaksamiseen vahvasti keskittyneellä kotimaisella markkinalla.

Vaikka vasta joka kolmas keskimäärin kyselyvastaaja olisi valmis käyttämään digitaalista euroa, suurempi ryhmä (42 %) epäröi edelleen, tulisiko käyttämään sitä maksutapana. Itävallassa digitaalinen euro saavuttaisi korkeimman odotetun käyttöasteen (noin 40 %), kun taas Suomessa odotettu käyttöaste jää noin 29 %:iin.

Euroalueen ulkopuolisissa Pohjoismaissa digitaalista keskuspankkirahaa (CBDC) käytettäisiin käteisen rinnalla: Tanskassa 21 % ja Ruotsissa 22 %. Sveitsissä vastaava osuus on huomattavasti korkeampi, 37 %. Muun Euroopan tavoin myös Suomi on vahvasti riippuvainen EU:n ulkopuolisista maksupalveluntarjoajista.

Maissa, jotka suunnittelevat digitaalisen euron käyttöönottoa, luottamus omaan pankkiin digitaalisen euron maksutietojen käsittelijänä on korkeinta (41 %), selvästi enemmän kuin luottamus EKP:hen tai muihin keskuspankkeihin. Vain 4 % luottaisi teknologiayrityksiin, kuten Appleen tai Googleen. Näin ollen pankit ovat keskeinen luottamuksen perusta digitaaliselle eurolle.

“Tutkimus osoittaa, että digitaalinen keskuspankkiraha, kuten digitaalinen euro, on vakiintunut osaksi yleistä julkista keskustelua. Nykyinen geopoliittinen ilmapiiri tukee digitaalisen euron käyttöönottoa ja eurooppalaisen vaihtoehdon luomista ei-eurooppalaisille maksujärjestelmille. Tämä vahvistaisi Euroopan maksujärjestelmien ja talouden riippumattomuutta, suvereniteettiä ja resilienssiä”, kertoo Jani Ristimäki. sanoo selvityksen tehneen BearingPointin konsultoinnista Suomessa vastaava johtaja Jani Ristimäki.

BearingPointi raportin tiedot perustuvat verkkokyselyyn, joka toteutettiin 10.–17. joulukuuta 2025. Mukana oli 10 123 osallistujaa seuraavista maista: Itävalta (1 000), Sveitsi (1 000), Saksa (2 026), Tanska (1 023), Suomi (1 009), Ranska (1 052), Irlanti (1 001), Alankomaat (1 003) ja Ruotsi (1 009). Tulokset painotettiin, ja ne edustavat kunkin maan yli 18-vuotiasta väestöä.  Kyselyn toteutti markkinatutkimuslaitos YouGov.

Lokakuussa 2025 Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti siirtyä Suomen pankin tiedotteen mukaan digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen. Uudessa vaiheessa varmistetaan tekninen valmius ensimmäistä liikkeeseenlaskua varten. Jos lainsäädäntö tulee käyttöön vuoden 2026 kuluessa, kokeiluhanke voisi alkaa vuonna 2027 ja eurojärjestelmä olisi valmis digitaalisen euron mahdolliselle ensimmäiselle liikkeeseenlaskulle vuoden 2029 aikana.

Lisää: Digitaalinen euro -tiedote ja taulukot (LINKKI) ja Suomen pankin digieuro-sivusto (LINKKI).

Kuva: UT