Uudenlaiset älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä Lähitapiolan asiantuntijoiden mukaan hetkessä yritysten toimitiloista tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tärkeitä tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin, varoittavat Lähitapiolan asiantuntijat.

Älylaseja on ollut myynnissä jo joitain vuosia, mutta vasta viime aikoina niiden suosio on todella alkanut viritä, joten työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat. Kerroimme äsken uusista vaatimuksista luoda lisää säätelyä niiden käyttöön (LINKKI).

Mahdollisiksi riskeiksi on julkisuudessa luetetltu esimerkiksi yksityisyydensuojan loukkaukset ja koulussa lunttaaminen, mutta myös  yrityksissä ja muissa organisaatioissa älylasit synnyttävät uudenlaisia uhkakuvia. Tosin samanlaisia tuntoja esitettiin aikanaan ensimmäisten kamerakännyköiden tultua myyntiin.

’’Älylaseilla kuvaa, videota ja ääntä voi tallentaa kuitenkin paljon aiempaa huomaamattomammin, ja niihin on lisätty myös tekoälyominaisuuksia. Se mahdollistaa rikollisille tietojen analysoinnin, välittämisen ja jopa kyberhyökkäysten valmistelun paljon aiempaa nopeammin’’, sanoo LähiTapiolan tieto- ja yritysturvallisuudesta vastaava johtaja Petteri Ruohomäki.

Älylasit ovat kehittyneet myös kooltaan viime vuosina lähemmäksi tavallisia silmälaseja, niiden akut kestävät pitempään, ja laitteisiin on tullut yhä älykkäämpiä toimintoja. Optikkoliikkeissä niitä myydään tällä hetkellä noin viidensadan tai tuhannen euron hinnoilla, mutta hinnat ovat tulossa lähivuosina alaspäin.

Älylasit vaikuttavat myös laajemmin siihen, miten kohtaamme ihmisen. Jos olemme tietoisia, että meitä kuvataan tai ääntämme nauhoitetaan, mietimme todennäköisesti tarkemmin, mitkä sanat valitsemme. Jos taas emme tiedosta, että keskustelukaverin kehyksissä surraa kamera, voimme puhua varomattomasti myös näennäisesti harmittomilta tuntuvista aiheista.

’’Tiedonkalastelutarkoituksissa liikkeellä oleva henkilö voi kasvotusten ohjata keskustelua ja viedä sitä hänelle suotuisaan suuntaan. Aiemmin tällaisten tiedonmurusten saaminen organisaatioista on ollut esimerkiksi viestien välityksellä paljon vaikeampaa, mutta pian niitä voidaan jopa reaalisaikaisesti hyödyntää huijauksiin, arvioi Lähitapiolan Ruohomäki.

Älylaseista materiaali siirtyy kaiken lisäksi tyypillisesti pilvipalveluihin, ja data voi olla myös suurten teknologiayhtiöiden tekoälymallien käytössä. Silloin sitä ei välttämättä jälkikäteen saa poistettua tai käyttöä hallittua.

’’Työpaikoilla kannattaa ylipäätään alkaa miettiä, missä tiloissa ja tilanteissa älylaseja on ok käyttää: jätetäänkö ne esimerkiksi kokonaan organisaation johtoryhmien tärkeiden kokousten ulkopuolelle, kuten on aiemmin saatettu jättää tietokoneet ja älypuhelimet. Myös työtiloissa kuvaamista esimerkiksi koulutuksia ja somevideoita varten kannattaa pohtia’’, suosittaa Lähitapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää.

Tietoturvahuomioita älylaseista

• Älylaseja on sekä silmä- että aurinkolasimalleja.
• Kehykset voivat olla perinteisiä silmälaseja raskaammat, esimerkiksi sangat paksummat, koska niihin on upotettu teknologiaa ja esimerkiksi akku.
• Älylasien kehykseen on upotettu kamera, jonka linssi yleensä näkyy päällepäin. Kun kameralla kuvataan, laseihin pitäisi syttyä merkkivalo. Se saatetaan kuitenkin yrittää piilottaa tai kytkeä pois päältä.
• Tyypillisesti älylaseja ohjataan sangan sivua koskettamalla. Käytöstä voivat kieliä myös merkkiäänet ja käyttäjän laitteelle antamat äänikomennot.
• Jos epäilet henkilön käyttävän laseja vilpillisiin tarkoituksiin, voit seurata hänen silmiensä ja lasiensa liikkeitä.
• Pitkään tietokoneen näytön tai muun arkaluonteisen materiaalin tuijottaminen voi kieliä yrityksestä kerätä tietoja.
• Jos taas henkilö kääntelee katsettaan huoneessa eri suuntiin, hän saattaa pyrkiä kartoittamaan tietoa valvontakameroista ja myöhempiä tarkasteluja varten.

Lähde: Lähitapiola

Kuvituskuva: Google/Samsung