Useimpien käyttämiemme älypuhelimet keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä napautamme tai pyyhkäisemme laitteessa. Nyt Aalto- ja Leipzigin yliopistot tutkijat ovat jo kehittäneet uudenlaisen digitaalisen tekoälymallin, jolla voidaan simuloida myös laiteiden käyttöön liittyviä tuki- ja liikuntaelimistön rasituksia. Tulosten perusteella voidaan tulevaisuudessa suunnitella nykyistä parempia älylaitteiden käyttöliittymiä.
Pitkittynyt puhelimen selailu voi tehdä varmaa hallaa aivoille, mutta onko se myös fyysisesti raskasta? Aalto-yliopiston ja saksalaisen Leipzigin yliopiston tutkijat tarjoavat nyt ensi kertaa vastauksen tähän kysymykseen.
”Kehitimme ensimmäisen työkalun, joka auttaa kehittäjiä arvioimaan nopeasti, kuinka fyysisesti raskas mobiilikäyttöliittymä todellisuudessa on’’, kertoo professori Antti Oulasvirta Aalto-yliopistosta ja Suomen ELLIS-instituutista.
Siksi luotiin myös uudenlainen tekoälymalli, joka simuloi lihasten aktivoitumista ja käytettyä energiaa – eli kertoo, millaista fyysistä ponnistelua älypuhelimen käyttö vaatii.
Uusi Log2Motion-tekoälymalli pystyy simuloimaan ihmisen liikkeitä älypuhelinlokien pohjalta. Tämän tuki- ja liikuntaelimistön simulaation liikeradat perustuvat aiempiin liiketallennustutkimuksista saatuihin tietoihin. ¨’
Simulaatiossa digitaalisista luista ja lihaksista koostuva mallinukke liikutti etusormeaan käyttäessään pöydällä lepäävää älypuhelinta. Tekoäly ohjasi liikettä niin, että se muistutti ihmisen liikettä. Ohjelmiston avulla nukke pystyi käyttämään oikeita mobiilisovelluksia reaaliajassa. Tällöin se kykeni myös toistamaan ihmiskäyttäjistä kerättyä dataa havainnollistaakseen, mitä tuki- ja liikuntaelimissä tapahtui puhelimen käytön aikana.
Tekoälymalli tarjoaakin täysin uudenlaisia ulottuvuuksia sekä älypuhelinten käyttötutkimukseen että suunnitteluun. Esimerkiksi suunnittelu prosessin alkuvaiheessa simulaation hyödyntäminen auttaisia suunnittelijoita luomaan nykyistää käyttäjäystävällisempiä mobiilikäyttöliittymiä. Se voi myös antaa tietoa esteettömyystarpeista, kun käyttäjällä on esimerkiksi vapinaa, lihasheikkoutta tai käytössään proteesi.
Tutkijat toivovat, että ihmissimulaatioita hyödynnettäisiin suunnittelemaan ergonomisempia ja käyttäjilleen miellyttävämpiä vuorovaikutuksia laitteiden kanssa. Tulevaisuudessa näitä simulaatioita voitaisiin yhdistää muihin tekoälymenetelmiin käyttöliittymien optimoimiseksi. Siksi tutkijat esittelevät simulaattorinsa toimintaa Barcelonassa 17. huhtikuuta järjestettävässä ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen CHI2026 -konferenssissa (LINKKI).
Lisää: Tutkimusseloste (LINKKI).
Kuva: Aalto-yliopisto