Uusimman musiikinkuuntelu Suomessa -selvityksen mukaan älykännykät kasvattivat edelleen etumatkaansa tärkeimpänä musiikin kuunteluvälineenä. Kuuntelu kasvoi eniten juuri nuoret joukossa, käy ilmi Suomen musiikkituottajat – IFPI Finlandin sekä Teoston uudessa sevltiyksessä. Fyysiset äänitteet ovat pääosin enää vain pienen joukon presium- ja keräilytuotteita kuuntelun juhlahetkiin.

Älypuhelimen asema suomalaisten tärkeimpänä musiikinkuuntelulaitteena vahvistuu koko ajan. Päivittäisessä käytössä puhelin nousi jopa ensimmäistä kertaa autoradiota yleisemmäksi musiikinkuuntelun välineeksi, vaikka perinteinen autoradio säilytti edelleen suosionsa kaiken ikäisten suomalaisten joukossa.

Nuorten ja vanhempien ikäryhmien musiikinkuuntelutavat poikkeavat toisistaan kuitenkin yhä enemmän. 13–18-vuotiaista peräti 92 prosenttia kertoi kuunnelleensa musiikkia puhelimella viimeisen viikon aikana, kun 66–75-vuotiailla osuus oli ainoastaan 38 prosenttia.

Sen sijaan radio säilytti edelleen vahvan asemansa vanhemmissa ikäryhmissä, sillä autoradiota käytti selvityksen mukaan 71 prosenttia ja erillistä radiolaitetta hyödynsi jopa 57 prosenttia 66–75-vuotiaista. 13–18-vuotiaista erillinen radiolaite oli käytössä vain joka viidennellä vastaajalla.

”Suomalaisen musiikinkulutuksen digitalisoituminen on pitkälti jo tapahtunut. Näkemykseni mukaan musiikkimarkkinoiden kehitystä ei enää määritä siirtymä fyysisistä formaateista digitaalisiin palveluihin, vaan ennemminkin kilpailu ihmisten ajasta, huomiosta ja yhteisöllisyydestä.”, analysoi tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Hänen mukaansa sosiaalinen media on muuttanut pysyvästi tapaa, jolla varsinkin nuorempi sukupolvi löytää uudet artistit ja kappaleet. Monet hitit nousevat ensin esiin lyhytvideoalustoilla ennen radioita tai suoratoistopalvelujen soittolistoja”, Tervonen kertoo.

Musiikinkuuntelun digitalisoituessa alan ansainta näyttää rakentuvan tulevaisuudessa yhä enemmän keikkojen ja festivaalien ympärille. Kari Tervosen mukaan livekeikkojen kävijämäärät ovat vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna pienessä laskussa, vaikka kiinnostusta onkin. Tänä vuonna keikalla tai konsertissa kertoi käyneensä puolet ja kahden viime vuoden sisällä 68 prosenttia suomalaisista.

Nuoret ja yli 60-vuotiaat ovat kaksi eri musiikkimarkkinaa

Suomalaisten musiikinkulutus on vahvasti digitalisoitunut ja osin kiinnittynyt muuhun digitaaliseen ajankäyttöön. Erityisesti nuorempien keskuudessa musiikki kiinnittyy lyhytvideoiden ja sosiaalisen median katseluun, mutta myös varsin vahvasti peleihin.

Vinyylisoittimen ja CD-soittimen käyttö keskittyy tiettyihin harrastajaryhmiin, ja monelle näiden välineiden käyttö on keskittyneemmän kuuntelemisen juhlahetki. Fyysinen äänite on vuonna 2026 ensisijaisesti muutaman sadantuhannen ihmisen premium- ja keräilytuote.

Lisää: Musiikinkuuntelu Suomessa 2026. Teosto ja IFPI – Musiikkituottajat ry (LINKKI, pdf).

Kuvituskuva: Qualcomm