Skip to content
Monday, September 15, 2025
uusiteknologia.fi

Uusiteknologia.fi

Uutta teknologiaa ja innovaatioita

www.uusiteknologia.fi

  • UUTISET
  • ARTIKKELIT
  • UUTUUDET
  • VIDEOT/RAPORTIT
  • MESSUT
  • JULKAISIJA
  • LEHDET/MAGAZINES
×
Sijainti
Etusivu > Uutinen > Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

  • Uutinen
- 22.2.201723.2.2017

Aalto-yliopistossa on Suomen juhlavuoden kunniaksi valmistettu piistä ennätyspieni logo. Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov teki rakenteen Micronovan puhdastiloissa Espoon Otaniemessä.

Suomi 100 vuotta -logon tekemisessä hän käytti kohdistetun ionisuihkun ja kryögeenisen syväetsauksen yhdistelmää, jossa kohdetta pommitetaan ensin raskailla ioneilla ja sen jälkeen syövytetään ICP-RIE:llä, eli induktiivisesti kytketyllä plasmareaktiivisella ionietsauksella.

Suomi 100 -juhlavuoden logo. Kuvan alla oleva mittaskaala 5 µm on millimetrin kahdessadasosa. Kuvat: Nikolai Chekurov/Micronova, Aalto-yliopisto

Samalla menetelmällä on aikaisemmin tehty maailman pienin Aalto-maljakko, johon mahtui 0.1 femtolitraa. Kyseessä ei ole standardimenetelmä, vaan sitä on kehitetty professori Ilkka Tittosen johtamassa Micro and Quantum Systems-tutkimusryhmässä useissa eri väitöstutkimuksissa.

Juhlavuoden logosta olisi menetelmällä voitu tehdä pienempikin, mutta Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov ja hänen kollegansa halusivat saada aikaan lähes virheettömän ja täsmälleen alkuperäisen logon designin muotoisen kappaleen.

Sadasosamillimetrin kokoinen logo on niin pieni, että sen erottaa juuri ja juuri valomikroskoopilla. Rakenteen todelliseen ihailuun tarvitaan jo elektronimikroskooppia, sillä logon pienimmät rakenteet ovat alle mikrometrin, eli millimetrin tuhannesosan, kokoisia.

”Menetelmä toimii niin, että tasaisen piikiekon pinnalle kirjoitetaan ensin ohuelti gallium-ioneja halutun kuvion, tässä tapauksessa siis juhlavuoden logon, mukaisesti. Sen jälkeen kiekkoa syövytetään kaasulla, jolloin ne kohdat, joissa on galliumia, jäävät jäljelle ja alueet, joissa sitä ei ole, syöpyvät pois paljastaen kirjoitetun kuvion. Mitä kauemmin syövytystä jatketaan, sen korkeampi rakenteesta tulee”, nanotekniikan tohtori Chekurov selittää.

Menetelmällä on paljon käytännön sovelluskohteita. Sillä voidaan valmistaa professori Ilkka Tittosen  mukaan hyvin erilaisia mikrorakenteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikassa ja vaikka pienten nestemäärien mittaamisessa tai mekaanisina mikroantureina.

Kuva: Aalto

Päivitetty 11.54

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2016

Share on Facebook Share
Share on TwitterTweet
Share on LinkedIn Share
Send email Mail
Print Print
Tunnisteet Aalto logo Micronova pii siru Suomi Finland 100 VTT

Post navigation

Edellinen
Barcelonan MWC 2017 lähestyy – 5G & Nokia-kännykät esille
Seuraava
FTR Forum 2017: Uusi teknologia mahdollistaa menestyksen

Viimeisimmät artikkelit

  • Suomalaisyritykset hakemaan lisää tehoa ohjelmakehitykseen tekoälystä
  • Energiatehokas operointivahvistin pieneen kokoon
  • UAV-G25: Droonit entistä laajempaan käyttöön
  • TikTokin uusimman datakeskuksen peruskivi muurattiin
  • Tamperelainen testausyritys sai kasvurahaa akkujen diagnostointiin
  • Litiumioniakku vapaa-ajan sovelluksiin
  • Suomi ottaa Ruotsia kiinni valokuidun saatavuudessa
  • Apple ohensi ja tehosti uutuuksiaan
  • Teknologiateollisuudelle nimitettiin teknologiajohtaja
  • Näin voit parantaa matkaviestinyhteyksien kuuluvuutta
  • Nokialta 5G-verkkoradio ja militaarikännykkä
  • DSEI UK 2025: Bittium tuo HMD:n kanssa uuden kestopuhelimen
  • Robottikoira tuo uudenlaista tuntumaa koneisiin
  • Nokia avasi Ouluun uuden T&K- ja tuotantokampuksen
  • Puolustusvoimien satelliittihankinta etenee
  • Xiphera rakentaa turvallisempaa datankäsittelyä
  • Teknologia 25 -messujen ohjelma valmistui
  • Kännyköissä runsaasti arvokkaita raaka-aineita
  • Suomalainen sykemittarivalmistaja palaa juurilleen
  • Topi Manner FiComin hallituksen johtoon
  • DNA palkkasi tutun tekoälyjohtajan
  • 6G-tutkimus sai uusinta mittaustekniikkaa
  • Bittium esittelee adaptiiviseen suunta-antenniin automaatiota
  • Nordic Nano valmistautuu Imatralla tuotantoon
  • Radiosignaalien tulva voi haitata paikannusta
  • Valtio nousee akkuyrityksen ykkösomistajaksi
  • Koulujen alku vauhditti puhelinmyyntiä – kellopuhelinten suosio huipussaan
  • Oulu juhlii ICT-tekniikan tutkimustaan
  • Älykäs neuvotteluhuone aistii aktiivisuuden
  • Arctic Wolf varoittaa julkisten USB-latauspisteiden vaaroista
  • Vähävirtainen Bluetooth-moduuli Matter-sovelluksiin
  • Suomeen 26 gigawatin edestä uutta aurinkovoimaa
  • Uusin keinoin SER-jätteestä kriittisiä materiaaleja
  • Liikkuvat työkoneet kasvuun uusilla digitekniikoilla
  • Ilmalaivat keräävät Helsingille paikkatietoa
  • Latauslaitteiden myynti laski – kiinteistöille lisää tukea?
  • Uusin keinoin kohti pienempiä siruja
  • Sähköautojen latausinfrassa voi piillä kyberuhkia
  • Suomalainen kvanttiyritys vahvistaa hallitustaan kovilla nimillä
  • Turvatyynyt teollisuusrobotteihin
  • Kansainväliset droonihuiput syyskuussa Suomeen
  • Detection Technology neuvottelee vähennyksistä
  • Memristoritutkimukseen viisi miljoonaa euroa
  • EU tiukentaa älylaitteiden tietoturvavaatimuksia
  • Kempowerilta latauslaitteisto sähkölentokoneelle
  • Kiristyshaittaohjelmat jyrkässä kasvussa heinäkuussa
  • Sentintarkkaa paikannusta sähköpotkulaudoille
  • Tarkempaa ledivaloa Samsungin jättinäyttöihin
  • Suomalaista gigahertsiosaamista sääsatelliittiin
  • PRH teki rikosilmoituksen huijausviesteistä

Copyright © 2025 Uusiteknologia.fi
Ylös