Skip to content
Wednesday, January 15, 2025
uusiteknologia.fi

Uusiteknologia.fi

Uutta teknologiaa ja innovaatioita

www.uusiteknologia.fi

  • UUTISET
  • ARTIKKELIT
  • UUTUUDET
  • VIDEOT/RAPORTIT
  • MESSUT
  • JULKAISIJA
  • LEHDET/MAGAZINES
×
Sijainti
Etusivu > Uutinen > Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

  • Uutinen
- 22.2.201723.2.2017

Aalto-yliopistossa on Suomen juhlavuoden kunniaksi valmistettu piistä ennätyspieni logo. Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov teki rakenteen Micronovan puhdastiloissa Espoon Otaniemessä.

Suomi 100 vuotta -logon tekemisessä hän käytti kohdistetun ionisuihkun ja kryögeenisen syväetsauksen yhdistelmää, jossa kohdetta pommitetaan ensin raskailla ioneilla ja sen jälkeen syövytetään ICP-RIE:llä, eli induktiivisesti kytketyllä plasmareaktiivisella ionietsauksella.

Suomi 100 -juhlavuoden logo. Kuvan alla oleva mittaskaala 5 µm on millimetrin kahdessadasosa. Kuvat: Nikolai Chekurov/Micronova, Aalto-yliopisto

Samalla menetelmällä on aikaisemmin tehty maailman pienin Aalto-maljakko, johon mahtui 0.1 femtolitraa. Kyseessä ei ole standardimenetelmä, vaan sitä on kehitetty professori Ilkka Tittosen johtamassa Micro and Quantum Systems-tutkimusryhmässä useissa eri väitöstutkimuksissa.

Juhlavuoden logosta olisi menetelmällä voitu tehdä pienempikin, mutta Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov ja hänen kollegansa halusivat saada aikaan lähes virheettömän ja täsmälleen alkuperäisen logon designin muotoisen kappaleen.

Sadasosamillimetrin kokoinen logo on niin pieni, että sen erottaa juuri ja juuri valomikroskoopilla. Rakenteen todelliseen ihailuun tarvitaan jo elektronimikroskooppia, sillä logon pienimmät rakenteet ovat alle mikrometrin, eli millimetrin tuhannesosan, kokoisia.

”Menetelmä toimii niin, että tasaisen piikiekon pinnalle kirjoitetaan ensin ohuelti gallium-ioneja halutun kuvion, tässä tapauksessa siis juhlavuoden logon, mukaisesti. Sen jälkeen kiekkoa syövytetään kaasulla, jolloin ne kohdat, joissa on galliumia, jäävät jäljelle ja alueet, joissa sitä ei ole, syöpyvät pois paljastaen kirjoitetun kuvion. Mitä kauemmin syövytystä jatketaan, sen korkeampi rakenteesta tulee”, nanotekniikan tohtori Chekurov selittää.

Menetelmällä on paljon käytännön sovelluskohteita. Sillä voidaan valmistaa professori Ilkka Tittosen  mukaan hyvin erilaisia mikrorakenteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikassa ja vaikka pienten nestemäärien mittaamisessa tai mekaanisina mikroantureina.

Kuva: Aalto

Päivitetty 11.54

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2016

Share on Facebook Share
Share on TwitterTweet
Share on LinkedIn Share
Send email Mail
Print Print
Tunnisteet Aalto logo Micronova pii siru Suomi Finland 100 VTT

Post navigation

Edellinen
Barcelonan MWC 2017 lähestyy – 5G & Nokia-kännykät esille
Seuraava
Uusia ideoita suurtehoakkujen toteuttamiseen

Viimeisimmät artikkelit

  • Nokian kännykkämuotoilun arkisto aukesi
  • Suomeen 13 uutta tekoälyn professuuria
  • Kannetavia kestomikroja tekoälytuella
  • Winter Satellite Workshop 2025: Nasan tasoista avaruustekniikkaa esille
  • Applen sovelluskehittäjille konferenssi Ouluun
  • Suomi jäämässä jälkeen GeAi-tekoälyn käytössä
  • Suomi kurottautuu kohti piipohjaista kvanttikonetta
  • Suomalaisille 6G-osaajille tunnustusta
  • Suomalaisyrityksen moottorialustalle QT-uutuustyökalut
  • Satelliittiosaajasta vuoden professori
  • Nopeaa kasvua aurinkoenergiassa – runsaasti uusia hankkeita
  • Robottiajoneuvojen Lidar-tutkiin suurteholaser-moduuli
  • Boschilta entistä pienempiä MEMS-antureita
  • Cinian ja Elisan merikaapelit korjattu – sähkökaapelin korjaus kestää pitempään.
  • Tekoäly valtasi CES25-messut – mukana nettivideot
  • Kännykkämerkki HMD laajentaa satelliittitekniikkaan
  • Erikoinen sähkömoottorisarja CES2025-messuilla
  • Ylläkselle ja Kevolle uusia revontulien mittauslaitteita
  • Aallon tutkijat kehittivät herkkiä infrapuna-antureita
  • Vuoden myydyimmät puhelimet, älykellot ja -sormukset
  • Suomenlahdella ongelmia myös tietoliikennekaapeleissa
  • Hyvää uutta vuotta t. Uusiteknologia.fi
  • Suomeen lisää datakeskuksia – Kajaaniin ja Mäntsälään
  • Bittium tiukemmin tietoturvattuihin sulautettuihin ratkaisuihin
  • Suomalaiset karttavat tuntemattomia numeroita
  • Läpinäkyviä OLED-televisioita Las Vegasin CES25-messuilla
  • Kvanttitietokoneiden virheiden korjaamiseen 1,5 miljoonaa euroa
  • Konenäkö helpottaa kuljetusrobottien toimintaa talvella
  • DNA päivitti verkkonsa 5G-aikaan ensimmäisenä
  • Norjassa testattiin GPS-häirintää – Suomi mukana
  • USB-C-vaatimus voimaan – kannettaviin vasta huhtikuussa 2026
  • 3G-verkkojen alasajon epäkohtiin puututaan
  • Sähkö vie liikkuvat työkoneet uudelle aikakaudelle
  • Autoteollisuuteen massiivinen ohjelmistoprojekti – Suomi mukana
  • Yli 100 wattia USB-C-liitännästä
  • 6G Waves -lehti – väliaikakatsaus kuuden vuoden tutkimukseen
  • Ensimmäinen 5G-pilviverkko Espooseen
  • Suomeen uusi tehokas supertietokone ja tekoälykeskus
  • Androxgh0st iskee IoT-laitteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin
  • Tuhansia mikroaaltovahvistimia kvanttitietokoneisiin
  • Nokialta 5G-verkkoon ensimmäinen 360 asteen videokamera
  • Puolustusteollisuudelle erikoismoottoreita – uusi vetäjä
  • Kotkan akkumateriaalitehtaalle ympäristölupa – käyntiin 2026
  • Oululaistutkija sai vuoden 2024 eHealth-palkinnon
  • Suomen tekoälykehitystä tuetaan huippunimillä
  • Pieni Pi5-moduulitietokone ammattikäyttöön
  • Generatiivinen tekoäly uhkaa musiikki- ja videoalan tuloja
  • Ouluun immersiivinen sound dome -järjestelmä
  • Summa Defence hankki virtuaalinäyttöjen osaamista
  • Verkkokatkokset huolestuttavat kansalaisia

Copyright © 2025 Uusiteknologia.fi
Ylös