Ethernet saa uutta vipinää – terabitin siirtonopeus silti kaukana

Langattomien yhteyksien tulo ei syrjäyttänyt Ethernet-­yhteyksiä. Toimistojen perusverkosta on tullut entistä tärkeämpi linkkikerrosteknologia, jota tarvitaan kaikkien langattomien verkkojen taustalla, kerrotaan Uusiteknologia 2/2017-lehdessä.  Voit lukea artikkelin uudesta näköislehdestä veloituksetta.

Ethernet-verkot ovat tiukasti mukana kaikessa tietoliikenteessä langattoman verkon tukiasemasta eteenpäin. Kaikki verkot ovat kehittymässä entistä enemmän virtuaaliverkko- ja pilvipalvelupohjaisiksi. Ethernettiä hyödynnetään  pilvikomponenttien välillä niin datakeskuksien sisällä kuin järjestelmien välilläkin.

Jopa 5G-tekniikan ydin tulee rakentumaan pilviratkaisujen päälle – eli sielläkin on paljon Ethernettiä, kerrotaan viime viikolla ilmestyneessä Uusiteknologia-lehden artikkelissa.

Uusiteknologia-lehden syyskuun 2/2017-numerossa esitellään Ethernet-verkkojen kehitysnäkymiä ja tekniikoita. Lue tästä veloituksetta (LINKKI)

Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana Ethernetistä on tullut laajimmalle levinnyt tietoverkkojen linkkikerrosteknologia.

Samaan aikaan Ethernetin nopeus on kymmentuhat kertaistunut. Ethernet on tullut myös teollisuuteen valmistaja-, protokolla- ja sovelluskohtaisilla standardeilla.

Esimerkiksi teollisuuden PROFINET-standardissa ja EtherCAT-protokollassa on omia erityismäärityksiä reaaliaikaisuudelle.

Ethernetin luotettavuus ja reaaliaikaisuus onkin parhaimmillaan jo sellaisella tasolla, että sillä voidaan toteuttaa jopa turvakriittisiä sovelluksia.

Silti teollisuus-Ethernetin reaaliaikaisuutta voidaan edelleen parantaa. Siihen tähtää esimerkiksi uusi  Time Sensitive Networking (TSN) -tekniikka.

Teollisuudessa tarvitaan myös perinteistä toimistoverkkojen RJ-45 liitintä kestävämpiä liittimiä. Sellaisia on M12 ja sitä pienempi  M8-liitin. Esimerkiksi Beckhoff käyttää M8 liitintä EtherCAT P -järjestelmässään Ethernet-signaaleille

Tulevaisuudessa Ethernet-verkkojen nopeudet tulevat kasvamaan. 25, 40, 50 ja 100 gigabitin  versioiden jälkeenkin tarvitaan lisää vauhtia. Esimerkiksi datakeskusten kasvavat liikennemäärät edellyttäisivät pitkillä etäisyyksillä 100G- tai jopa nopeampia yhteyksiä.

Tulevista nopeustarpeista huolimatta lähiajan tarpeisiin sopivat parhaiten 200G- tai 400G-nopeudet. Huippunopeat terabitin nopeudet eivät ole vielä järkeviä toteuttaa. Standardointijärjestö OIF (Optical Interworking Forum) näkee omissa visioissaan, että 2020-luvulla päästäisiin jo 800 gigabitin yhteysnopeuksiin.

LISÄÄ: Ethernet tuo vipinää, Uusiteknologia-lehti 2/2017, ilmestyi 20.9.2017 (LINKKI)

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!