Tulevaisuuden muistitekniikka rakentuu

Uusissa magneettisen datantallennuksen käsitteissä on tarkoitus siirtää pieniä magneettisia bittejä edestakaisin sirurakenteeseen, tallentaa ne tiheään pakattuina ja lukea ne myöhemmin.  Myös Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat yksittäismolekyylimagneeteilla mukana tulevaisuuden muistien kehittämisessä.

Uudentyyppisen tallennuksen ongelmana on ollut, että magneettisen hajakentän bittejä ei oikein saa pienemmiksi, jotta niitä voisi pakata tiiviimmin. Toisaalta hajakentän taustalla olevan magneettisen momentin vaaditaan olevan myös liikkuva, jotta sitä voidaan siirtää ympäri rakenteita.

Nyt yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) ja saksalaisen Max Born -instituutin (MBI) ja DESYn tutkijat pystyivät pistämään ”näkymättömyys viitan” magneettisiin rakenteisiin. Tällä tavoin magneettinen hajakenttä voidaan pienentää tavalla, joka mahdollistaa pienet, mutta liikkuvat bitit.

Kuva: L. Caretta, M. Huang, MIT

Lisätutkimuksissa tutkijat havaitsivat, että sopivasti peitetyt bitit voidaan siirtää erityisen nopeasti lyhyillä virtapulsseilla – tärkeä ominaisuus todelliseen muistikäyttöön.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat puolestaan olleet mukana kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa valmistettiin ensimmäinen molekyyli, joka pystyy muistamaan siihen kohdistetun magneettikentän nestemäisen typen lämpötilan yläpuolella. Molekyyleihin tallennetulla tiedolla voidaan tulevaisuudessa lisätä muistien tallennuskapasiteettia.

Yksittäismolekyylimagneetit ovat molekyylejä, jotka muistavat pitkään niihin kohdistetun magneettikentän suunnan ja molekyyleihin voi näin ”kirjoittaa” informaatiota.

Lisää: Nanobitteja (LINKKI) ja tiedeartikkeli Nature nanotechnology -tiedelehdessä (LINKKI) ja Uusiteknologia.fi:n uutinen yksittäismolekyylimagneetti-tutkimuksesta Jyväskylän yliopistossa 19.10.2018 (LINKKI)

Kuvituskuva:  Shutterstock