Digiälyä suomalaiseen maatalouteen – parempia nettiyhteyksiä

Digitalisaatio voi virvoittaa suomalaisen maatalouden ja maaseudun, uskoo Pellervon tutkimuslaitos uudessa tulevaisuuden digivisiossaan. Älymaataloudessa tarvitaan toimintatapojen uusimisen lisäksi parannusta  tietoliikenneyhteyksissä, lainsäädännössä ja alustateknologioissa.

Digitalisaatio ei ole tosin ollut suomalaiselle maataloudelle vierasta tähänkään asti. Esimerkiksi karjataloudessa on käytetty jo pitempään lypsyrobotiikkaa, RF-tunnisteita ja ohjelmistoja tuotannonohjaukseen.

Täsmäviljelystä, satelliittimittauksia ja uusinta tekniikkaa. Kuvituskuva: Yara

Pellervon tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan suuria mahdollisuuksia tarjoaa niin sanottu älykäs maatalous, jossa koneet muuttuvat itseohjautuviksi ja verkottuneiksi. Siinä laiteverkostot tuottavat dataa päätöksentekoa ja tuotannon optimointia varten.

Tarkemman datan avulla voidaan kehittää uusia tuotantomenetelmiä, nopeuttaa kasvinjalostusta ja lisätä viljelyn intensiivisyyttä täsmäviljelyteknologialla. Tehokkuus lisääntyy, ja samalla säästetään maaperää ja vähennetään päästöjä.

”Suomessa maatalouden lähtötilanne on digitalisaation kannalta suotuisa. Ihmisillä on yleisesti hyvät valmiudet, ja digitaaliset palvelumallit sekä standardit kehittyvät. Maatalouden haastavista olosuhteista johtuen älyratkaisuja tarvitaan ja niihin tartutaan”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila.

Digitalisaatiolla on PTT:n uuden selvityksen mukaan kuitenkin monia esteitä. Digietenemistä on hidastanut uuden teknologian korkeahko hinta, joka ei ole houkutellut investointeihin.

Pulmana ovat lisäksi epävarmat ja hajanaiset tietoliikenneyhteydet. Maaseudun yritykset ja asukkaat ovat yleensä varsin eriarvoisessa asemassa esimerkiksi valokuidun saatavuuden suhteen. Tämä datainfran kuilu näyttää vain PTT:n mukaan kasvaneen.

Perunoiden kasvatuksessa hyödynnetään jo uusinta mittaustekniikkaa aurinko- ja IoT-ratkaisuden avulla. (LINKKI), Kuva: Oulun Yliopisto/Mikko Tormanen

Älymaatalouteen siirtymistä haittaa myös datan siiloutuminen eri valmistajien järjestelmiin, datalähteitä yhdistävien teknologioiden ja organisaatioiden puuttuminen, osaamisvaje sekä lainsäädännön kehittymättömyys.

Koko maaseudun tulevaisuuden kannalta digitalisaation hyödyntäminen voi merkittävästi pienentää välimatkoista aiheutuvia haittoja ja lisätä alueiden elinvoimaa. Esimerkiksi palvelutarjontaa voidaan parantaa etäratkaisuilla ja jakamistalouden sovelluksilla.

”Ruokaketjun toimijoiden dataa yhdistämällä luodaan arvoa koko ketjulle kuluttajaa myöten. Teknologia on jo edistänyt kuluttajien tiedonsaantia elintarvikkeiden turvallisuudesta ja alkuperästä”, PTT:n Jussila sanoo.

Digitalisaatio voi vauhdittaa myös suomalaisen maataloustuotteiden vientikilpailukykyä, sillä se luo paremmat edellytykset toimijoille, joiden tuotannon laatu ja turvallisuus ovat hyvät ja jotka huolehtivat eläinten ja työvoiman hyvinvoinnista.

Lisää: Digitalisaatio tarjoaa ponnahduslaudan maataloudelle – uskallammeko astua sille?, PTT 2019 (LINKKI, pdf) ja Uusiteknologia.fi:ssä julkaistut aiemmat uutisartikkelit maatalouden ja viljelyn digiratkaisuista (LINKKI1 ja LINKKI2).

Kuvituskuva: : Centrian amk:n  IoT-sovellus maatiloille,  Uusiteknologia 1/2018 -lehti (LINKKI).

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta