Neljännen sukupolven älytekniikat nostavat patentointia

Euroopan patenttiviraston selvitys paljastaa, että uusimman neljännen teollisen vallankumouksen älyteknologiat kuten IoT, big data, 5G ja tekoäly kehittyvät lähes viisi kertaa nopeammin kuin muut teknologiat tekniikan aloilla keskimäärin. Lisäksi Suomi nousi vuosina 2000–2018 innovaatiotiheydessä maailman ykköseksi. Nokia jatkaa alan kymmenen parhaan patentoijan joukossa.

Euroopan patenttiviraston EPO:n uusin selvitys  osoittaa, että neljännen teollisen vallankumouksen teknologiainnovaatiot ovat ottaneet merkittävän harppauksen eteenpäin kuluneen vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa. Vuosina 2010–2018 patenttihaut näille teknologioille kasvoivat lähes 20 prosenttia vuosittain.

Vauhti on selvityksen mukaan ollut jopa viisi kertaa nopeampaa kuin kaikilla tekniikan aloilla keskimäärin. Kyseiset uudet teknologiat liittyvät neljännen aallon älykkäisiin, verkkoon liitettyihin esineisiin, asioiden internetiin (IoT), big dataan, 5G:hen sekä tekoälyyn. Siksi Suomella on ollut vahva asema teknologiapatenteissa.

”Älylaitteiden verkosto, nopeampi langaton verkkoyhteys, big data ja tekoäly muovaavat maailman taloutta ja niillä on perustavanlaatuinen vaikutus monilla aloilla tuotannosta terveydenhuoltoon ja liikenteeseen”, sanoo EPOn puheenjohtaja António Campions.  Silti kehitys ei ole Campionsin mukaan pelkästään informaatio- ja viestintäteknologian kiihtyvää kehitystä – kyseessä on hänen mukaansa valtava muutos kohti datavetoista taloutta.

Muutoksessa koko Eurooppa on menettänyt jalansijaa johtoasemassa oleville Yhdysvalloille, Kiinalle ja Etelä-Korealle. Canpionsin mukaan Euroopan vahvuus piilee kuitenkin innovaatioekosysteemimme monimuotoisuudessa, pienten maidemme vahvassa kehityksessä ja niiden laajassa erikoistumisessa sekä alueellisissa innovaatioryppäissä.

Suomi ykkönen

EPO:n selvityksen mukaan Suomi nousi vuosina 2000–2018 innovaatiotiheydessä maailman ykköseksi. Keksintöjä kertyi 651 kappaletta yhtä miljoonaa asukasta kohden, mikä oli yli kuusi kertaa eurooppalaista keskiarvoa (95) enemmän. Suomi ohitti jopa Etelä-Korean (525), Ruotsin (524), Japanin (405) ja Yhdysvallat (259).

Suomen osuus oli 1,4 prosenttia myös kaikista vuosina 2010–2018 haetuista neljännen aallon teknologiapatenteista. Vaikka Suomi on määrällisesti katsoen erittäin merkittävä neljännen teollisen vallankumouksen edistäjä.

Elisan ja Valtran esittelemä traktorin 5G-etäohjaus on hyvä esimerkki uusimman älytekniikan soveltamisesta. (LINKKI).

Suomen keskimääräinen 15 prosentin vuosittainen kasvu on ollut verrattain hidasta muuhun maailmaan nähden, jossa kasvu on ollut 20  prosenttia vuodessa.

Euroopan alueella Suomen osuus oli 6,9 prosenttia (yhteensä 3 608), millä Suomi sijoittui kuudenneksi Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Alankomaiden jälkeen. Suomen asiantuntijuus korostuu neljännen vallankumouksen teknologioissa ja näkyy eritoten yhteyksissä, paikannuksessa, virtalähteissä ja tietoturvassa.

Nokia hiipunut, mutta edelleen top-10:ssä

Suomen innovatiivisuuteen on vaikuttanut kaikista toimijoista eniten Nokia, joka haki yhteensä 4 205 patenttiperhettä vuosina 2000–2018. Kansainvälisesti katsoen Nokia oli kahdeksanneksi innovatiivisin yhtiö koko maailmassa.

Nokian osuus suomalaisista neljännen aallon teknologioiden patenttiryhmistä oli yli puolet. Vuosiin 2000–2009 verrattuna Nokian globaali asema kuitenkin heikkeni vuosina 2010–2018, jolloin se putosi viidenneltä sijalta yhdeksänneksi.

Samalla Nokian osuus kaikista kansainvälisesti haetuista patenteista kutistui 1,8 prosentista 1,5 prosenttiin. Tästä huolimatta Nokia säilytti asemansa maailman kymmenen parhaan joukossa.

Nokia ja ruotsalainen Ericsson ovat tällä hetkellä ainoat eurooppalaiset yritykset, jotka ovat säilyttäneet paikkansa neljännen vallankumouksen teknologioiden kansainvälisessä kärjessä.

TAUSTAA EPO-SELVITYKSESTÄ

  • EPO perehtyi selvityksessään neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviin kansainvälisiin patenttiperheisiin (IPF) vuosina 2000–2018.
  • Jokainen patenttiperhe edustaa keksintöä, jolle on jätetty kansainvälinen patenttihakemus vähintään kahdessa patenttitoimistossa. Uusimman tutkimuksen mukaan näille teknologioille haettiin pelkästään vuonna 2018 lähes 40 000 uutta patenttiryhmää, joten niillä oli koko vuoden aikana yli kymmenen prosentin osuus kaikesta maailmanlaajuisesta patentointitoiminnasta.
  • Uusin EPO:n selvitys patenteista ja neljännestä teollisesta vallankumouksesta  on jatkoa joulukuussa 2017 julkaistulle eurooppalaisten patenttien raportille. Uusin selvitys ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös globaalin näkökulman ja perustuu kansainvälisten patenttiperheiden konseptiin (international patent families, IPFs).

Lisää: EPO:n Patents and the Fourth Industrial Revolution: The global technology trends enabling the data-driven economy -selvitys ja lyhennelmä ladattavissa pdf-tiedostona (LINKKI).

Kuvituskuva: Shutterstock / UT