Korona tyhjensi kongressikalenterit – verkko toi vähän apua

Suomessa järjestettiin viime vuonna 74 prosenttia vähemmän kansainvälisiä tiede- ja muita kongresseja kuin ennätysvuonna 2019. Viime vuonna ehdittiin järjestää Suomessa vain 220 kansainvälistä järjestökongressia joko perinteisenä ja myöhemmin virtuaalimuodossa. Osallistujamäärä jäi noin 50 000. Vaikka verkko ei tulisi perinteisiä tapahtumia korvaamaan niin virtuaalitekniikat tulevat jäämään tulevaisuudessa osaksi fyysisiä tapahtumia. Päivitetty 24.3.2021.

Viime vuonna tammi- ja helmikuu näyttivät vielä hyvältä, mutta maaliskuussa pandemian puhjettua kongressikalenteri tyhjeni lähes täysin.  Poikkeusolot kuitenkin pakottivat järjestäjät miettimään uusia toteutustapoja.

Eurooppalainen mikroelektroniikan EFECS järjestettiin Finlandia talolla vuonna 2019.

Vaikka matkustus- ja kokoontumisrajoitukset estivät kongressien järjestämisen paikan päällä, tapahtumia pystyttiin Finland Convention Bureaun mukaan toteuttamaan virtuaalisena verkossa. Syys-lokakuussa tapahtumien määrä nousi hieman, kun virtuaalitapahtumien suosio kasvoi.

Koko vuoden osalta tilastossa on mukana 142 virtuaalikongressia ja 13 hybriditapahtumaa. Niistä 65 kongressia pystyttiin järjestämään suunnitelmien mukaisesti, mutta 191 kongressia peruutettiin kokonaan tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Vuonna 2019 kongresseja oli 835 ja osallistujia yli 136 000.

Kuten aiempinakin vuosina, kongresseista suuri osa järjestettiin pääkaupunkiseudulla: Helsingissä ja Espoossa järjestettiin yli sata kongressia. Tampereella kongressien määrä oli 27. Tampereella järjestetyt virtuaalikongressit houkuttelivat runsaan osallistujamäärän: lähes 10 000 osallistujaa.

Oulun yliopiston 6G-tapahtuma järjestettiin viime maaliskuussa verkossa edellisvuoden Levin kongressitapahtuman sijaan.

Myös Espoossa toteutetut virtuaalikongressit olivat osallistujamäärällä mitattuna menestyksekkäitä. Lisäksi Jyväskylässä, Turussa, ja Oulussa toteutui useita kongresseja, jotka keräsivät runsaslukuisen joukon virtuaaliosallistujia.

’’Virtuaalisuus tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti osallistujamäärän kasvattamiseen, kun esimerkiksi opiskelijat ja nuoret tutkijat pystyvät helposti osallistumaan kongresseihin toiselta puolelta maailmaa. Virtuaali- ja hybriditoteutukset jäävät varmasti elämään myös koronakriisin jälkeen’’, kertoo myös Business Finlandin Finland Convention Bureau -yksikön johtaja Ines Antti-Poika.

Toisaalta virtuaalisuus syö hänen mukaansa isäntäkaupungeilta matkailutuloa. Lisäksi ne eivät pysty Antti-Pojan mukaan tarjoamaan yhtä laadukasta osallistujakokemusta. Tarjoavathan perinteiset tapahtumat edelleen varsin ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja tiedonvaihtoon.

Messutapahtumia on siirretty koko ajan enemmän loppuvuoteen ja ensi vuodelle. Uusin oli Pohjoinen teollisuus Oulussa, joka siirtyy vuoden päähän toukokuulle 2022.

Taustaa: Finland Convention Bureau (FCB) on valtakunnallinen kokous- ja kongressialan markkinointiorganisaatio, joka ylläpitää tilastoja Suomessa järjestetyistä kansainvälisistä kokouksista ja niiden osanottajista. Lisäksi Visit Finlandin FCB on osa Business Finlandia. Vuoden 2019 maailmalaajuisessa vertailussa Suomi on Pohjoismaiden suosituin ja maailman 12. suosituin kongressimaa. Koronan takia vuoden 2020 vertailutilastoja ei julkaista.

Lisää: Finland Convention Bureaun kongressit 2021, hakukone (LINKKI), Uusiteknologia.fi:n viime vuosien tapahtumauutiset  (LINKKI) sekä vuosien 2021-2022 uuden tekniikan tapahtumalistaus (LINKKI).

Kuvituskuva: EFECS2019/UT