DNA on suojannut verkkonsa monikerroksisesti

DNA:lla toimia teknisen kyvykkyyden säilyttämiseksi poikkeustilanteissa on useita ja monikerroksisia, kertoo yrityksen tekninen johtaja Ville Virtanen.  Esimerkiksi useimmat tukiasemat ovat aika- ja vaihesynkronoitu keskenään kellosignaalilla, joka tuodaan niihin GPS-satelliitin sijaan kiinteällä runkoyhteydellä, useimmissa tapauksissa kuidulla.

Viime aikoina uutisiin on noussut huoli Suomeen kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä, mikä saa kysymään: kuinka hyvin verkkoyhteydet on suojattu Suomessa? Esimerkiksi DNA on sitoutunut noudattamaan Traficomin heinäkuussa voimaan tullutta määräystä siitä, että verkkojen palvelukyky on varmistettava erilaisissa tilanteissa.

DNA:lla kaikkia verkkoarkkitehtuurin – eli yhteyksien, tilojen ja järjestelmien – suunnitteluun liittyviä toimenpiteitä yhdistää yrityksen mukaan yksi perustavoite: jatkuvuuden varmistaminen siten, että vaikka verkkoyhteyteen tulisi hetkellinen katkos, kuluttaja ei ehdi kokea vikatilannetta.

Tukiaseman tekniikan rikkoutumiselle ja sähkölinjojen katkeamiselle on niillekin olemassa DNA:lla selvä toimintaprotokolla, oli vahingon syynä sitten luonnonilmiö tai tarkoituksellinen sabotaasi.

Lahdessa sijaitseva DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa, minkä jälkeen käynnistyvät toimet verkkokyvykkyyksien palauttamiseksi. Osan häiriöistä automatiikka korjaa saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, eli vika ei välttämättä ehdi näkyä kuluttajalle asti.

”Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa useita tunteja, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan. Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi tarpeeksi nopeasti, kriittisiin kohteisiin kuljetetaan generaattoreita tai muita varavoimakoneita”, DNA:n tekninen johtaja Ville Virtanen kertoo.

”Kiinteän verkon katkoksen aiheuttajana tyyppivihollinen on kaivinkoneen kauha, joka vahingossa kaivaa kuitukaapelin poikki. Ilman varmistusta isoja alueita pimenisi, minkä takia ydin-, runko- ja alueverkko on vähintään tuplavarmistettu, eli rakennettu kaksin kuiduin ja kaksin reitein. Vaikka yksi kaapeli kärsisi vaurioita, palvelut jatkavat edelleen toimimista toisen fyysisen kaapelin kautta”, kertoo DNA:n Virtanen.

Myös DNA:n merikaapeleilla tuplavarmistus, esimerkiksi runkoverkkoyhteydet Suomen ja Ruotsin välillä on turvattu kahdella toisistaan riippumattomalla ja täysin DNA:n omistuksessa olevalla merikaapelilla (DNA Seaway). DNA vastaa myös kaapeleiden kunnosta ja ylläpidosta.