Digitaalinen pelaaminen ja peleihin liittyvien mediasisältöjen kuluttaminen on yhä suositumpaa, selviää Tampereen yliopistolla tehty Pelaajabarometri 2022 -selvitys. Yhä suurempi osuus suomalaisista pelaa digipelejä ainakin satunnaisesti, mutta aktiivisten mobiilipelaajien joukko ei enää kasva entiseen tahtiin.
Aktiivinen mobiilipelaaminen on ensimmäistä kertaa Pelaajabarometrien historiassa kääntynyt lievään laskuun, mutta silti satunnaisesti mobiilipelejä pelaa edelleen 59 prosenttia suomalaisista.
”Pienestä laskusta huolimatta mobiililaitteilla pelaaminen on edelleen suosituin tapa pelata digitaalisia pelejä, vaikka niiden käytön kasvu vaikuttaa nyt saavuttaneen huippunsa”, arvioi selvitystä tehnyt Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnunen. Sen sijaan perinteisten ei-digitaalisten pelien pelaaminen on sen sijaan kääntynyt laskuun. Ei-digitaalisten pelien aktiivinen pelaaminen on laskenut vuoden 2020 tuloksesta 80,7 %:sta nyt 76,7 %:iin.
Pelaamisen lisäksi peleihin liittyvien mediasisältöjen kuluttaminen on nyt aiempaa suositumpaa. Jo 23,5 prosenttia suomalaisista katsoo e-urheiluun liittyviä mediasisältöjä ainakin joskus. Lisäksi muitakin pelistriimejä ja tallenteita seuraa ainakin joskus 29 prosenttia väestöstä, mikä on yli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi lukema kuin vuonna 2020. ’’E-urheilun katsominen ei missään mielessä ole enää marginaalista toimintaa Suomessa’’, huomauttaa Jani Kinnunen.
Ei-digitaalisten pelien pelaamisen lisäksi rahapelaaminen on vähentynyt Suomessa. Syynä on muun muassa raha-automaattipelaamiseen pakolliseksi tullut tunnistautuminen, minkä vuoksi spontaani ja anonyymi pelaaminen esimerkiksi marketeissa ei ole enää mahdollista. Raha-automaattipelejä pelaakin enää 17 prosenttia suomalaisista, kun vielä vuonna 2020 pelaajia oli 22 prosenttia väestöstä. Muutos on tilastollisesti merkitsevä. Myös Veikkauksen kuponkipelaaminen on laskusuunnassa, mutta verkkorahapelejä pelaa edelleen 33 % suomalaisista ainakin joskus.
Nyt tutkimukseen saatu 1071 vastaajan aineisto perustuu Digi- ja väestötietoviraston toteuttamaan satunnaisotantaan 10–75-vuotiaista manner-Suomen asukkaista. Selvitys on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö CoE-GameCultin toimintaa.
Lisää: Pelaajabarometri 2022 -raportti (LINKKI, 3,5 Mt pdf)
Kuvituskuva: Shutterstock