Mikrosirujen teknologinen osaaminen on tärkeää paitsi suurvaltapolitiikassa ja maailmantaloudessa. Niitä tarvitaan kaikkialla ja riippuvuudet niiden saannista ovat entistä vaarallisempaa, sillä jos jokin osa tuotantoketjusta sakkaa, tuotteiden valmistus voi jäädä jumiin. Siihen halutaan muutos ja Espooseen on rakentumassa myös entistä suurempi alan osaamiskeskittymä. Myös Tampere panostaa erityisesti piirien suunnittelutekniikoihin.
Yhdysvallat ja Kiina taistelevat sirujen herruudesta, ja sirupulan siivittämänä myös Euroopan unioni on luonut oman sirusäädöksensä unionin siruomavaraisuuden takaamiseksi. Siinä Suomella on kuitenkin mahdollisuudet nousta osaltaan siruosaamisen kärkimaaksi. Pienenpienet mikrosirut ovat tärkeitä kaikkialla arkielämässä ja kaikilla aloilla. Niitä käytetään esimerkiksi kännyköissä ja kodinkoneissa, matkapuhelinverkoissa ja autoissa, mutta myös korkean teknologian tuotteissa, esimerkiksi kvanttiteknologiassa ja terveysteollisuudessa.’
Puolijohdealan yritysten arvioiden mukaan sirujen maailmanlaajuisen kysynnän on arvioitu tuplaantuvan nykyisestä noin 500 miljardista noin biljoonaan eli tuhanteen miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä. Tekoälyn yleistyminen ja vihreän siirtymä vauhdittavat omalta osaltaan kehitystä.
Suomessa tuotetaan jo piikeikkoja ja MEMS-siruantureita, mutta myös suunnitellaan piirejä ja asiakaskohtaisia ratkaisuja. Suomessa toimi myös puolijohdealan laitteita valmistavia yrityksiä, joista tunnetuin on nykyisin amerikkalaisen Applied Materials omistama Picosun, joka valmistaa piirien ALD-ohutkalvotekniikkaa tekniikan laitteita.
Espoon Otaniemessä kehitetään myös Micronovan puhdastiloissa udeiden eri yritysten uusia sirutekniikoita. Siellä on myös Kvanttinova-nimellä kulkeva pilottilinja ja tulevien investointien kautta kapasiteetti voisi jopa kolminkertaistua.
’’Micronova on jo nykyisellään suurin tutkimuspuhdastila Pohjoismaissa ja Kvanttinovan investointien kautta tämä kapasiteetti noin kolminkertaistuu”, kertoo VTT:n mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimusalueen johtaja Tauno Vähä-Heikkilä. Espoossa uskotaan voimakkaasti myös, että sinne on mahdollisuus synnyttää Euroopan johtava erikoistuneen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologioiden tutkimus- ja yritysklusteri.
Samaan aikaan Euroopan unionin tavoitteena on nostaa mikroelektronisten sirujen omavaraisuus nykyisestä kymmenestä prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomessa toimiva alan yritykset työllistävät Teknologiateollisuuden mukaan 5 000 henkilöä ja alan työpaikkojen määrän yritykset itse uskovat kasvavan 20 000:een vuoteen 2023 mennessä. Suomen puolijohdealan liikevaihdon arvioidaan kasvavan noin 1,5 miljardista eurosta kuuteen miljardiin vuoteen 2032 mennessä.
Kansainvälisten esimerkkien perusteella tiedetään, että ilman julkista tukea tällaiset uuden mikroelektroniikan kehitysympäristöt eivät synny. Julkisella rahoitusosuudella tuetaan erityisesti tutkimuksen ja yritysten yhteiskäyttöisen TKI-laitekokonaisuuden hankintaa, mutta myös uusien tehtaiden perustamista. Esimerkiksi Saksan valtio on antamassa miljardeja euroja tukea kansainvälisten siruosaajien saamiseen maahansa.
Suomessa Kvanttinovan rakennushanke toteutetaan silti pääosin kaupallisin perustein, ja yrityksillä on mahdollisuus vuokrata omia toimitilojaan yhteisen puhdastilarakennuksen sisältä. Jaetun julkisrahoitteisen yhteiskäyttöisen puhdastilan laitteiden budjetti on tällä hetkellä 130 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi yritysten suunnittelemat omat investoinnit Kvanttinovaan ovat yli 500 miljoonaa euroa.
Lisää: Kvanttinova-hanke (LINKKI) sekä aiemmat Micronovaa Suomen ja Euroopan mikropiirihankkeita käsitelleet uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI) sekä Siruja Suomesta -uutinen 13.3.2023 (LINKKI) ja Tampereen SoCHub-keskusta käsitelleet uutiset (LINKKI).
Kuvituskuva: Micronova