Valokuituyhteydet kasvoivat Suomessa nyt nopeammin kuin Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Suomessa kasvu oli pitkään muita maltillisempi, mutta viime vuosien kasvu on ollut vertailumaista selvästi voimakkainta. Silti Ruotsissa kuituverkon saatavuus on Traficomin mukaan edelleen korkeinta Pohjoismaista.
Valokuitutekniikalla toteutetun kiinteän laajakaistayhteyden saatavuus kotitalouksiin on kasvanut nopeasti viimeisten vuosien aikana kaikissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa.
Suomessa kasvu on viime vuosina ollut erityisen nopeaa; valokuituyhteyden saatavuus on kasvanut vuosikymmenen alusta syksyyn 2024 yhteensä 30 prosenttiyksikköä.
Valokuituyhteyden saatavuus kotitalouksiin vaihteli vuonna 2024 Pohjoismaissa ja Baltian maissa 62 prosentin ja 98 prosentin välillä. Ruotsissa saatavuus oli 99 prosenttia ja Suomessa viime aikojen nopeammasta kasvusta huolimatta vasta 68 prosenttia.
Kaikissa maissa valokuidulla toteutetut liittymät muodostavat jo vähintään puolet kaikista käytössä olevista laajakaistaliittymistä. Tiedot selviävät teletilastoinnista vastaavien viranomaisten yhdessä koostamista tilastoista.
Muiden Pohjoismaiden johtoasema on tullut pitkästä kasvusta vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Tanskassa, Virossa ja Norjassa valokuitusaatavuus on kasvanut vuosikymmenen aikana noin 20 prosenttiyksiköllä.
Osassa maita valokuituliittymiä oli merkittävä osa jo vuonna 2015, jolloin Suomessa vain noin neljännes käytössä olevista liittymistä oli valokuituliittymiä.
Nykyisin Islannissa ja Ruotsissa kasvu on ollut selkeästi hitaampaa, koska valokuitusaatavuus oli jo vuosikymmenen alussa hyvin korkealla tasolla. Niiden kasvu hidastuu sekvästi, kun siirrytään kaupunkien keskustoista ja taajamista kuiduttamaan harvemmin asuttuja alueita.
Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisten tilastojen perusteella pystytään laskemaan myös valokuituyhteyksien käyttöönottoaste. Tällä tarkoitetaan sitä prosenttiosuutta, joka saatavilla olevista valokuituyhteyksistä on otettu nettikäyttöön.
Vuonna 2021 Suomessa 81 prosenttia saatavilla olevista valokuituyhteyksistä oli käytössä ja vuoden 2024 lopussa osuus oli kasvanut 86 prosenttiin. Ruotsissa käyttöaste ei ole enää kasvanut samaa tahtia, koska moni halukas on saanut yhteyden jo aiemmin. Kaikilla kotitalouksilla ei myöskään ole tarvetta laajakaistaliittymälle, vaikka yhteys olisi rakennettu valmiiksi.
Lisää: Traficomin kuituliittymien viimeisin raportti Nordic- ja Baltic-alueen kuituliitännöistä englanniksi (LINKKI, pdf).
Kuvituskuva: Telia kuitu