Valtioneuvoston utkimus- ja innovaationeuvosto on tehnyt TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat, joilla halutaan vahvistaa kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Kansallisia painostusalueita on viisi, joissa halutaan myös lisää riskiottoa ja ulkomaisia toimijoita.
Kansallisen TKI-toiminnan valintojen pitäisi selkeyttää eri hallinnonaloille ja toimijoille. Samalla avulla niiden avulla halutaan vahvistaa kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä aiempaa vahvemmin myös kansainvälisille kumppaneille.
”Valinnat tukevat Suomen EU-vaikuttamistyötä ja antavat mahdollisuuksia viestiä kansainvälisillä foorumeilla aiempaa selkeämmin kansallisista vahvuuksistamme. Valintoja syvennetään ja konkretisoidaan eri toimijoiden yhteistyössä”, sanoo pääministeri Petteri Orpo.
Kansallisia TKI-toimintaa suuntaavia valintoja on tehty jo monissa keskeisissä Suomen verrokkimaissa ja toisaalta globaalisti johtavissa innovaatiomaissa. Valinnoilla vastataan yhteiskunnallisiin ja globaaleihin haasteisiin, joihin Suomessa on osaamista.
Valinnat kytkeytyvät toisiinsa ja ovat osittain limittäisiä. Vaikuttavaa TKI-toimintaa syntyy myös niiden välille vaikka monet niistä ovat on listattu varsin yleisellä tasolla. Tutkimus- ja innovaationeuvosto päätti TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelusta Suomeen.
Kansallisen TKI-toiminnan strategiset valinnat 2026
- Data ja datapohjainen arvonluonti
- Murrosteknologiat
- Terveys ja hyvinvointi
- Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
- Turvallisuus, resilienssi ja puolustus.
Strategiset valinnat on tehty tarkastelemalla seuraavia näkökulmia: 1) tuottavuus, kasvu ja uudistuminen, 2) kansalliset ja globaalit haasteet, 3) kansainväliset kumppanuudet sekä 4) osaajat ja kyvykkyydet.
Valmistelu toteutettiin avoimesti ja eri toimijoita osallistaen yli vuoden kestäneessä prosessissa. Valinnat tukevat julkisten ja yksityisten TKI-voimavarojen kokoamista ja suuntaamista.
”Valintojen piirissä lisätään yritysten, korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja eri hallinnonalojen yhteistyötä”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri, tutkimus- ja innovaationeuvoston varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.
Suomen akatemia jakaa rahoitusta ja panostaa huippuyksiköihin
Uusi strategiset valinnat on tehty parlamentaarisen työn pohjalta ja ne on kirjattu valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön monivuotiseen suunnitelmaan. Kyseisessä rahoituskokonaisuudessa Akatemia tukee jo merkittävällä osuudella strategisten valintojen mukaisia painotuksia.
”Strategiset valinnat ovat Akatemian näkökulmasta erittäin keskeisiä ja kattavat hyvin Suomen tutkimuksen vahvuusaloja”, toteaa myös Suomen Akatemian pääjohtaja Paula Eerola . Akatemia on ollut mukana tuottamassa tietoa Suomen tutkimuksen vahvuuksista kansallisen TKI-toiminnan ja politiikan strategisia valintoja varten.
Akatemia tukee uusien innovaatioiden syntymistä rahoittamalla monipuolisesti pitkäjänteistä uutta luovaa tutkimusta Kipinä-rahoitusmuodoilla. Lisäksi Akatemia vahvistaa korkeatasoista osaamista muun muassa rahoittamalla merkittävällä summalla kansainvälisten huippututkijoiden rekrytoimista suomalaisiin yliopistoihin.
”Suomi tarvitsee uusia ideoita ja huippuosaajia strategisten valintojen alueilta. Näitä syntyy vahvoissa TKI-ympäristöissä, joita edustavat esimerkiksi Suomen Akatemian lippulaivat, tutkimusinfrastruktuurit ja huippuyksiköt eli Ahjo-rahoitusmuotokokonaisuutemme”, Eerola jatkaa.
Niistä yksi aktiivisimmista on ollut uuden 6G-alueen lippulaivaohjelma, joka on saanut paljon suitsutusta myös ulkomailla. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat myös tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.
Akatemian on mukana lisäksi tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistetään taloudellista kasvua kehittämällä muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Akatemian tutkimusinfrastruktuurien huippuina majakat ovat edelläkävijöitä, jotka mahdollistavat tutkimustyön, edistävät tutkimusyhteistyötä sekä vahvistavat tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista. Ne toimivat suunnannäyttäjinä eri infrastruktuurien keskeisillä osa-alueilla, kuten palveluiden tarjoamisessa, vaikuttavuudessa, toiminnallisuudessa ja yhteiskäyttöisyydessä.
Lisää: Tutkimus- ja innovaationeuvoston (LINKKI) taustoittava raportti kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnasta valinnoista (LINKKI) ja Suomen Akatemian panostukset (LINKKI).
Päivitetty
Kuvituskuva: VTT on mukana mikroelektroniikan kehitystyössä.