Suomen viennin kannalta tärkeimmät tavaraviennin kasvualat löytyvät Sitralle tehdyn uuden selvityksen mukaan kemianteollisuudesta, metallituotteista, konepajateollisuudesta, optisista instrumenteista sekä mittaamisratkaisuista. Selvityksen tekijät uskovat tosin myös, että ICT palvelutoimintoineen on alue, johon kannattanee panostaa tulevaisuudessa Suomessa lisää.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralle tehty ”Paluu huipulle vaatii tarkkuutta” -selvityksessä pyrittiin löytämään aloja, jotka yhtäältä kasvattavat Suomen tuotannon kompleksisuutta ja toisaalta ovat realistisia kasvualoja, joilla on jo Suomessa näihin aloihin liittyvää tuotantoa ja osaamista.
Tuotannon kompleksisuudella viitataan selvityksessä siihen, kuinka harvinaislaatuisia ja korkeaa osaamista vaativia valmistettavat tavarat ovat. Selvityksen tekijänä on vuonna 2023 aloittanut Uuden talousajattelun keskus (UTAK) sekä The Vienna Institute for International Economic Studies (wiiw) -instituutti. Ne keräsivät Sitran toimeksiannosta kokonaiskuvan Suomen tavaraviennistä ja sen mahdollisista kehityssuunnista.
”Suomen ongelmana on ollut, että vientimme kokonaiskompleksisuus on laskenut elektroniikkateollisuuden romahduksen jälkeen. Se selittää keskeisesti talouskasvumme pysähtymistä”, kommentoi selvityksen tuloksia UTAKin johtava asiantuntija Antti Alaja. Elektroniikkateollisuudessa viitataan varmaan pääosin Nokian kännykkäteollisuuden loppumiseen.
Selvityksessä on hyödynnetty myös Harvardin yliopistossa kehitettyä kompleksisuustaloustieteellistä metodologiaa. Sen avulla on mahdollista arvioida eri vientiartikkeleiden kompleksisuutta sekä sitä, mihin suuntiin eri maiden tuotantoa on realistista laajentaa. Selvitys keskittyi erityisesti tavaravientiin.
”Ongelma suomalaisessa teollisuuspolitiikassa on ollut siinä, että strategiset painopistealueet on valittu jokseenkin sattumanvaraisesti. Selvityksessämme esiin nousseiden alojen lisäksi myös ICT-palveluiden vienti palveluviennin puolelta on ilmeinen sektori, johon kannattaa panostaa tulevaisuudessa”, toteaa UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa.
Tavaraviennistä tehty syväluotaus osoittaa, että kemian aineet, metallituotteet, metallin työstämisen koneet, optiset instrumentit ja mittaamisteknologiat tarjoavat mahdollisuuksia talouden uudistamiseen ja kasvuun. Selvitys luo uutta tietopohjaa teollisuus- ja elinkeinopolitiikan valintoihin.
Kompleksisuustaloustieteeseen pohjaava analyysi on ensimmäinen laatuaan Suomen taloudesta ja osa Sitran Kasvuatlas-työtä. Selvityksessä ei oteta laajemmin kantaa siihen, millaisiin toimenpiteisiin valtion olisi syytä ryhtyä kasvun kannalta strategisten alojen edistämiseksi.
Raportin ovat kirjoittaneet ajatustalo UTAKin Antti Alaja ja Lauri Holappa sekä wiiwin Francesca Guadagno, Javier Flórez Mendoza ja Doris Hanzl-Weiss. Uuden talousajattelun keskus (UTAK) on vuonna 2023 aloittanut ajatushautomo, jonka pyrkimyksenä on muun muassa keynesiläisen hyvinvointivaltion päivittäminen 2020-luvulle. Ajatustalon tavoitteita ovat nettisivun mukaan demokratia, täystyöllisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä pienet varallisuus- ja tuloerot.
Näillä aloilla Suomi voi vahvistaa vientiään
- Tuotannossa käytettävät kemian aineet, kuten erikoiskemikaalit ja teolliset välituotteet
- Metallituotteet, kuten erikoisseokset ja vähähiiliset ratkaisut
- Metallin työstämisen koneet, joissa Suomi on jo vahva
- Optiset instrumentit, kuten mikroskoopit ja laserteknologiat
- Mittaamisteknologiat, joita tarvitaan teollisuudessa, tutkimuksessa ja terveysteknologiassa
Lisää: Paluu huipulle vaatii tarkkuutta -muistio Sitran sivuilla (LINKKI) ja Sitran uutinen raportista (LINKKI).
Kuvituskuva: Konecranes