Skip to content
Friday, August 22, 2025
uusiteknologia.fi

Uusiteknologia.fi

Uutta teknologiaa ja innovaatioita

www.uusiteknologia.fi

  • UUTISET
  • ARTIKKELIT
  • UUTUUDET
  • VIDEOT/RAPORTIT
  • MESSUT
  • JULKAISIJA
  • LEHDET/MAGAZINES
×
Sijainti
Etusivu > Uutinen > Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

Ennätyspieni logo juhlistaa Suomea

  • Uutinen
- 22.2.201723.2.2017

Aalto-yliopistossa on Suomen juhlavuoden kunniaksi valmistettu piistä ennätyspieni logo. Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov teki rakenteen Micronovan puhdastiloissa Espoon Otaniemessä.

Suomi 100 vuotta -logon tekemisessä hän käytti kohdistetun ionisuihkun ja kryögeenisen syväetsauksen yhdistelmää, jossa kohdetta pommitetaan ensin raskailla ioneilla ja sen jälkeen syövytetään ICP-RIE:llä, eli induktiivisesti kytketyllä plasmareaktiivisella ionietsauksella.

Suomi 100 -juhlavuoden logo. Kuvan alla oleva mittaskaala 5 µm on millimetrin kahdessadasosa. Kuvat: Nikolai Chekurov/Micronova, Aalto-yliopisto

Samalla menetelmällä on aikaisemmin tehty maailman pienin Aalto-maljakko, johon mahtui 0.1 femtolitraa. Kyseessä ei ole standardimenetelmä, vaan sitä on kehitetty professori Ilkka Tittosen johtamassa Micro and Quantum Systems-tutkimusryhmässä useissa eri väitöstutkimuksissa.

Juhlavuoden logosta olisi menetelmällä voitu tehdä pienempikin, mutta Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov ja hänen kollegansa halusivat saada aikaan lähes virheettömän ja täsmälleen alkuperäisen logon designin muotoisen kappaleen.

Sadasosamillimetrin kokoinen logo on niin pieni, että sen erottaa juuri ja juuri valomikroskoopilla. Rakenteen todelliseen ihailuun tarvitaan jo elektronimikroskooppia, sillä logon pienimmät rakenteet ovat alle mikrometrin, eli millimetrin tuhannesosan, kokoisia.

”Menetelmä toimii niin, että tasaisen piikiekon pinnalle kirjoitetaan ensin ohuelti gallium-ioneja halutun kuvion, tässä tapauksessa siis juhlavuoden logon, mukaisesti. Sen jälkeen kiekkoa syövytetään kaasulla, jolloin ne kohdat, joissa on galliumia, jäävät jäljelle ja alueet, joissa sitä ei ole, syöpyvät pois paljastaen kirjoitetun kuvion. Mitä kauemmin syövytystä jatketaan, sen korkeampi rakenteesta tulee”, nanotekniikan tohtori Chekurov selittää.

Menetelmällä on paljon käytännön sovelluskohteita. Sillä voidaan valmistaa professori Ilkka Tittosen  mukaan hyvin erilaisia mikrorakenteita, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi fotoniikassa ja vaikka pienten nestemäärien mittaamisessa tai mekaanisina mikroantureina.

Kuva: Aalto

Päivitetty 11.54

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2016

Share on Facebook Share
Share on TwitterTweet
Share on LinkedIn Share
Send email Mail
Print Print
Tunnisteet Aalto logo Micronova pii siru Suomi Finland 100 VTT

Post navigation

Edellinen
Barcelonan MWC 2017 lähestyy – 5G & Nokia-kännykät esille
Seuraava
FTR Forum 2017: Uusi teknologia mahdollistaa menestyksen

Viimeisimmät artikkelit

  • Uusin keinoin kohti pienempiä siruja
  • Sähköautojen latausinfrassa voi piillä kyberuhkia
  • Suomalainen kvanttiyritys vahvistaa hallitustaan kovilla nimillä
  • Turvatyynyt teollisuusrobotteihin
  • Kansainväliset droonihuiput Suomeen
  • Detection Technology neuvottelee vähennyksistä
  • Memristoritutkimukseen viisi miljoonaa euroa
  • EU tiukentaa älylaitteiden tietoturvavaatimuksia
  • Kempowerilta latauslaitteisto sähkölentokoneelle
  • Kiristyshaittaohjelmat jyrkässä kasvussa heinäkuussa
  • Sentintarkkaa paikannusta sähköpotkulaudoille
  • Tarkempaa ledivaloa Samsungin jättinäyttöihin
  • Suomalaista gigahertsiosaamista sääsatelliittiin
  • PRH teki rikosilmoituksen huijausviesteistä
  • Kovimman tason piiritietoturvaa IoT-laitteisiin
  • Bittium kasvoi militaari-tietoliikenteestä – laajentaa Britteihin
  • Fujitsu tähtää yli 10 000 kubitin kvanttikoneeseen
  • Teknologiateollisuus näkee kysynnän piristyvän tulleista huolimatta
  • Bitcoin-väki vyöryy Helsinkiin
  • Koululaiset liikkeelle robottien kanssa
  • Älykotilaite tukemaan Matter-protollaa
  • EU:n tekoälyasetus voimaan vasta syksyllä
  • Halvimmat kännykät pitivät kesällä pintansa
  • Suomalainen sähkövesiskootteri valmistukseen
  • Euroopan komponenttijakelu laski edelleen
  • Aurinkopaneelien suunnalla on väliä
  • Nokian liikevaihto laahaa – pilvi ja teknologia plussalla
  • Bittium sopi softaradiokehityksestä Espanjaan
  • Wärtsilän moottorit takaavat datakeskuksen toiminnan
  • 15 muotoilupalkintoa Suomeen – ohjauspaneelista 5G-kameraan
  • Droonien käyttöä testaan Oulun asuntomessuilla
  • Scanfil ostaa puolustuselektroniikan sopimusvalmistajan
  • Suomi vauhdittaa investointeja akkumateriaaleihin
  • Etähallittava troijalainen vaanii yhä useampaa
  • Bittium kehittää 5G NTS-satelliittiyhteydet älypuhelimiin
  • Suomi johtamaan kvanttisirukonsortiota – pilottilinja 2026
  • Käyttämätön elektroniikka muuttuu maksuvälineeksi
  • Siirrettäviä 5G-tukiasemia vain suurimpiin tapahtumiin
  • Qt ostamassa lisää sulautettua osaamista
  • Swappie laajentaa Applen iPadeihin
  • Monelle riittää kunnostettu kannettava
  • Teollinen aurinkovoima tuplaantui
  • Tarjouskännykkä nousi kärkeen
  • Ensimmäiset piikiekot Okmeticin Vantaan tehdaslaajennukselta
  • Suomi siirtyi lopullisesti teräväpiirtolähetyksiin
  • VTT avuksi integroitujen fotoniikkapiirien pilottiin
  • Bittium paketoi militaarilaitteiden elinkaaripalvelut
  • Suomi hankkii omat puolustussatelliitit
  • Haittaohjelma voi lymytä jo uudessa digilaitteessa
  • Materiaalien TOF-SIMS-testeri Suomeen

Copyright © 2025 Uusiteknologia.fi
Ylös