Uusi maatalous on jo digitekniikkaa viestii TTS Työtehoseura, joka on koonnut youtube-kanavalleen tietoiskuja pelto- ja kotieläintuotannon ajankohtaisista teknologioista. Tässä kolme esimerkkiä aina satelliittikuvista peltorobotiikkaan ja pihattopaikannukseen.
Kaikki esitykset ovat katsottavissa TTS Työtehoseuran Uudet teknologiat & Maatalous -YouTube-kanavalla. Linkki löytyy jutun lopusta. Kanavalta löytyy näiden kolmen lisäksi neljä muutakin alueeseen liittyvää webinaavideota.
Videokanavalla Petri Linna Tampereen yliopistolta esittelee Satelliittidata-teeman alla erilaisia avoimen datan lähteitä, joita voidaan hyödyntää pellon kunnon arvioinnissa. Hänen mukaansa yksi hyvä lähde on Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, josta voi ladata esimerkiksi ortoilmakuvia.
Jotta data löytyisi helposti yhdestä paikasta, PeltoAI-hankkeessa kehitetään Peltodata.fi-palvelua eri lähteistä saatavien karttojen yhdistämiseen. Ilmakuvauksia lentokoneesta tehdään maataloudessa edelleen suhteellisen harvoin, kun taas satelliittikuvaa tulee nykyään muutaman päivän välein, jolloin niistä voi seurata kasvukauden aikaisia ilmiöitä pelloilla.
Petri Linnan vinkkinä tiedon alkulähteille on kaikkien vapaasti saatavilla oleva SentinelHub-EO Browser -palvelu. Palvelusta voi valita haluamansa aikavälin ja erilaisia karttanäkymiä.
Tage Stam ProAgria Etelä-Suomesta esittelee videolla satelliittikarttojen hyödyntämisestä esimerkiksi lannoituksen tarkentamiseen. Tehtäväkarttojen tekemiseen on omat palvelunsa eri palveluntarjoajilla. Ennen toimeen ryhtymistä kannattaa selvittää muun muassa oman työkoneen ominaisuudet ja lisenssit.
Maria Yli-Heikkilä Luonnonvarakeskus Luken tilastopalveluista esittelee omassa esityksessään tuloksia hankkeesta, jossa kehitettiin malleja tilatason satoennusteiden tekemiseen satelliittiaineistoista.
Saadut tulokset ovat jo varsin lupaavia. Jos satelliittiaineistoista voitaisiin ennustaa sadot riittävällä tarkkuudella, kasvukauden aikana voisi tehdä useampia satoennusteita, ja ennusteiden kehittyessä voisi olla mahdollista luopua satotietojen keruusta nykyiseen tapaan viljelijäkyselyllä.
Peltorobotiikka tekee tuloaan
Nykymaataloudessa lypsyrobotit pitävät ykköspaikkaa robotisoitumisessa, mutta myös peltorobotiikka tulee kyllä yleistymään, vaikka toimintaympäristö onkin haastava, uskoo esityksessään erikoistutkija Juha Backman Lukesta. Peltoviljelyssä nopeimmin kasvava robotiikan alue ovat droonit, jotka myös luokitellaan robotiikkaan.
Tiettyä tehtävää, kuten hedelmien ja marjojen poimintaan ja rikkojen torjuntaa toimittavia peltorobotteja on jo markkinoilla useita malleja. Traktorikin on mahdollista ohjelmoida kulkemaan pellolla itsekseen automaattiohjauksella ja työkoneautomatiikalla varustettuna. Kuljettajaa tarvitaan vielä turvallisuuden valvomiseen, mutta ympäristöä havainnoivia laitteita tutkitaan ja kehitetään koko ajan.
Luonnonvarakeskus Lukessakin kehitetään parhaillaan peltorobotiikkaa. Juuri alkaneessa Eurooppalaisessa FlexiGroBots-hankkeessa tullaan pilotoimaan säilörehun korjuuta ja kasvinsuojeluruiskutusta robotisoidun traktoria sekä drooniruiskutusta. Kotimaisessa EIP-hankkeessa kehitetään suomalaisille viljelmille sopivaa mansikanpoimintarobottia.
Autonomiset koneet tulevat olemaan ainoa ratkaisu maatilojen hoitoon tulevaisuudessa, mainostaa Kristian Møller tanskalaisfirma Agrointelliltä. Yrityksen kehittämään ”Robottiin” voi kytkeä erilaisia peltotyökoneita.
Paikannusta pihatossa
Paikannuksen hyödyntäminen kotieläintutkimuksessa on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo eläinten hyvinvoinnin tutkija Lilli Frondelius Luonnonvarakeskus Lukesta.
Paikannuksen avulla voidaan seurata eläinten käyttäytymistä monesta eri näkökulmasta, kuten sorkkaterveyden ja liikkumisen yhteyttä tai navetan toiminnallisuutta. Yhdistämällä sijaintidatan muuhun anturitietoon saadaan vielä tarkempaa tietoa eläimen käyttäytymisestä.
Tekniikan kehittyessä paikannus on tulossa hyvää vauhtia myös käytännön maatiloille. Jussi Savander, maatalouskoneita maahantuovalta NHK:lta esittelee videolla Lelyn paikannusjärjestelmää. Hänen mukaansa suurenevissa pihatoissa paikannuksella haetaan erityisesti työn tehokkuutta sekä ihmisten ja eläinten stressin vähentämistä. Siemennettäviä tai hoidettavia ei tarvitse etsiä ympäri navettaa eikä ajaa ylös lehmiä turhan päiten.
Lisää: Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hanke (LINKKI) ja Youtube-kanavan webinaarivideot (LINKKI) sekä aiemmat Uusiteknologia.fi:n maatalousaiheiset teknologiauutiset (LINKKI).
Kuva: Peltorobotti Agro Intelli 2