Suomen akatemia on valinnut ohjelmakaudelle 2026–2033 yksitoista huippuosaamisen yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä 13 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Painotusalueita on kvanttimateriaaleista ilmasto- ja neutronitähtifysiikkaan. Lisäksi valittiin 15 uutta akatemiaprofessoria seuraavalle kaudelle.

Suomen akatemia sai uusimpaan huippuyksikköhakuun yhteensä 190 aiehakemusta. Aiehakemusten joukosta varsinaiseen hakuun kutsuttiin 34 hakemusta. Ne arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa, joissa toimineet asiantuntijat lisäksi haastattelivat huippuyksiköiksi hakevien yksiköiden edustajat. Päätökset huippuyksikköohjelmaan 2026–2033 valituista yksiköistä teki Akatemian yleisjaosto 29.10.2025 pidetyssä kokouksessaan.   Ennen sitä akatemian luottamuselinten jäsenistä muodostettu valmisteluryhmä sekä Akatemian yleisjaosto tarkastelivat hakemuksia ja niistä kirjoitettuja arviointilausuntoja huippuyksikköohjelman tavoitteita vasten.

Uusien huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Huippuyksiköiksi valittavat tutkimusyksiköt ovat uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. Lisäksi huippuyksiköiden tutkimusyhteisöt ovat saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluvat jo siihen.

Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta myös useista muista lähteistä. Tavoitteena on myös vahvistaa huippuyksikköohjelmaan valittujen tutkijayhteisöjen kilpailukykyä EU-rahoituksen ja muun kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemisessa ja saamisessa. Akatemia valitsee huippuyksiköt kahdeksaksi vuodeksi. Ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen kaikille yksiköille tehdään väliarviointi, jossa arvioidaan huippuyksikön tavoitteiden toteutumista ensimmäisellä kaudella sekä loppukauden suunnitelmaa.

Arvioinnin perusteella yleisjaosto päättää jatkorahoituksen tasosta eli rahoitus voi viimeisellä kaudella jatkua korkeammalla, samalla tai matalammalla tasolla tai päättyä kokonaan. Yksi uusista on Jyväskylän yliopiston johtama kvanttimateriaaleihin keskittyvä huippututkimuksen yksikkö. (QMAT). Uutta yksikköä johtaa professori Tero Heikkilä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta ja Nanotiedekeskuksesta. Konsortioon kuuluvat tutkijat Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Uusi huippuyksikkö etsii esimerkiksi tapoja hyödyntää kvanttimateriaalien uusia ominaisuuksia elektroniikan ja fotoniikan sovelluksissa.  Tavoitteisiin kuuluvat 2D-hybridimateriaalien, ferrosähköisyyden, multiferroisten materiaalien, suprajohtavuuden, atomitasoisen optiikan, spin-nesteiden, murtoluku-Chern-eristeiden tutkiminen, kvanttigeometrian roolin selvittäminen kvanttimateriaalien vasteen karakterisoinnissa, virtuaalisten materiaalien valmistaminen kvanttitietokoneilla sekä suprajohteisiin ja/tai ferroelektrisiin hybridirakenteisiin perustuvien laitteiden toiminnallisuuksien löytäminen.

Lisää: Luettelo huippuyksikköohjelmaan 2026–2033 valituista huippuyksiköistä (LINKKI, pdf)

15 uutta akatemiaprofessoria

Suomen Akatemia on valinnut 15 akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2026 – 31.12.2031. Uudistettu akatemiaprofessorin tehtävän rahoitus on myönnetty oman alansa kansainvälisessä kärjessä oleville tutkijoille, joiden tutkimus uudistaa tiedettä ja pyrkii tieteellisiin läpimurtoihin. Akatemiaprofessorirahoituksen tavoitteena on myös vahvistaa ja nostaa alansa osaamisen tasoa Suomessa.

Uusien akatemiaprofessorien aloittaessa kautensa ensi vuoden tammikuussa akatemiaprofessoreja on yhteensä 23, joista 9 on naisia. Heistä kymmenen nykyisen akatemiaprofessorin kausi päättyy tämän vuoden lopussa.  Jatkossa Suomen Akatemian akatemiaprofessorihaku suunnitellaan avattavaksi noin kolmen vuoden välein.

• Jani Erola, sosiologia, väestötiede; Turun yliopisto
• Sarah Green, antropologia ja etnologia; Helsingin yliopisto
• Tuomas Hytönen, matematiikka; Aalto
• Johanna Ivaska, solu- ja molekyylibiologia, biokemia ja biofysiikka, Turun yliopisto
• Jari Kaukua, filosofian historia, historiatieteet, teologia, Jyväskylän yliopisto
• Sari Kivistö, historiatieteet, kirjallisuudentutkimus, Tampereen yliopisto
• Maria Lasonen, teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto
• Ari Mähönen, kasvibiologia, kehitysbiologia ja fysiologia, Helsingin yliopisto
• Mikko Möttönen, fysiikka, nanotiede ja -tekniikka, Aalto
• Otso Ovaskainen, ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia, laskennallinen data-analyysi, Jyväskylän yliopisto
• Minna Palmroth, avaruusfysiikka, fluidi- ja plasmafysiikka, Helsingin yliopisto
• Hanna Vehkamäki, meteorologia ja ilmakehätieteet, ilmastotutkimus, Helsingin yliopisto
• Aki Vehtari, laskennallinen data-analyysi, tilastotiede, Aalto
• Vladislav Verkhusha, biokemia ja biofysiikka, biolääketieteet,Helsingin yliopisto
• Anu Wartiovaara, biolääketieteet, solu- ja molekyylibiologia, Helsingin yliopisto

Kuvituskuva: UT