Tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029

Suomen Akatemia on valinnut 11 uutta tutkimuksen huippuyksikköä eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Nissä tutkitaan muun muassa mikrobilääkeresistenssiä, sähkömekaanista energian muunnosta ja siirtoa sekä oppimisen dynamiikkaa ja interventioita.

Värähtelevät kvanttirummut avuksi

Kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tutkijat osoittavat nyt, kuinka pienet värähtelevät rumpukalvot saadaan kvanttitilaan, jossa epätarkkuusperiaate voidaan kiertää. Värähtelevät kvanttirummut voivat auttaa tulevaisuudessa myös kvanttitietokoneiden kehittämisessä.

Etäläsnäoloa voidaan tutkia uusin tekniikoin

Suomessa kehitetään uudenlaisin tekniikoin virtuaalista läsnäoloa, joka näyttää ja tuntuu siltä kuin kaikki osallistujat olisivat samassa tilassa. Näkö- ja kuuloaistin lisäksi todentuntua voidaan luoda kosketuksella ja tuoksuilla. Aalto, Taide- ja Tampereen yliopisto ovat saaneet hankkeelle Suomen Akatemian 2,4 miljoonan euron tutkimusinfrastruktuurirahoituksen.

6G-verkkojen testaamiseen lisää rahaa

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK) on myöntänyt 20 miljoonaa euroa rahoitusta tutkimusinfrastruktuurien  hyödynnettävyyden lisäämiseen tähtääville hankkeille. Yksi rahoituksen saaneista on tulevaisuuden langattomien FUWIRI-hanke, jossa voidaan testata esimerkiksi 6G-verkkojen tekniikoita.

Video: Näin valorobotti oppi liikkumaan ja tarttumaan

Valolla ohjattava nestekidemuovi on saatu liikkumaan ja tarttumaan esineisiin, kertovat Tampereen ja Aalto-yliopiston tutkijat. Tulos voi olla askel kohti uusia pehmeän robotiikan sovelluksia tulevaisuudessa. Uudenlaisen valorobotin toimintaa voit tutusta uutiseen linkitetyn nettivideon kautta.

Lentävä spektrikamera selvittää kuinka metsä voi

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Jyväskylän yliopisto aloittavat kolmivuotisen hankkeen, jossa kehitetään puiden terveyden mittausta ja seurantaa hyödyntämällä robottilennokkeja, spektrikuvantamista ja koneoppimista. Hankkeen rahoittaa Suomen Akatemia.

Rahaa syvän tietotekniikan tutkimukseen

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 17 eri ICT 2023 -ohjelman hankkeelle. Niissä on yhteensä 32 osahanketta ja akatemia rahoittaa hankkeita yhteensä noin 9,25 miljoonalla eurolla. Hankkeissa tutkitaan muun muassa ihmisen ja kondeiden yhteistoimintaa, IoT-ratkaisuja metsien drone-kuvantamistekniikoita.

Akatemia painotti läpimurtoja ja nuoruutta rahanjaossaan

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 86 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan 114 eri osahanketta. Toimikunta rahoitti akatemiahankkeita yhteensä 50,5 miljoonalla eurolla. Myös nuorten tutkijoiden osuutta korostettiin lisärahoituksella.

Tutkimuslaitteistoihin ja palveluihin yli 30 miljoonaa euroa

Suomen Akatemia jakaa yli 30 miljoonaa euroa tiedettä edistäville tutkimusinfrastruktuureille. Niitä ovat kvanttitekniikan ja uusien verkkotekniikoiden lisäksi esimerkiksi biotalouden ja genomiikan tutkimus. Samalla halutaan edistää merentutkimuksen teknologista kehitystä ja tutkimusdatan parempaa käyttöä.

Painettu äly ja tulevaisuuden langattomat saivat kehitysrahaa

Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt kansallisten ja kansainvälisten tutkimusympäristöjen kehittämiseen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai kahdeksan kohdetta. Mukana oli myös kaksi uutta, joissa tutkitaan painettua älykkyyttä sekä toisessa tulevaisuuden langattomia verkkoja.