Kasvuhakuinen ohjelmistoyrittäjä palkittiin

Teini-ikäisenä ensimmäisen menestysohjelmiston luonut M-Filesin Anti Nivala on valittu vuoden ohjelmistoyrittäjäksi. Ohjelmistoyrittäjien järjestön mukaan Nivala malliesimerkki rohkeasta, pitkäjänteisestä yrittäjästä, joka saa osaamisen tuottamaan kasvua, menestystä ja työpaikkoja myös Suomeen.

Ohjelmistoyrittäjät ry haluaa nostaa palkinnolla esiin monenlaisia ohjelmistoalan menestystarinoita.  ”Antti Nivala on malliesimerkki rohkeasta, pitkäjänteisestä yrittäjästä, joka saa osaamisen tuottamaan kasvua, menestystä ja työpaikkoja”, kiteyttää Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha palkinnon perusteet. (kuvassa vasemmalla).

”Moni olisi ehkä tyytynyt maltilliseen kasvuun, mutta valitsimme toisin. Päätin, että haemme nopeaa voimakasta kasvua, jolla nousemme aivan eri kokoluokan kansainväliseksi toimijaksi, sanoo  palkittu perustaja ja nykyinen teknologiajohtaja Antti Nivala (kuvassa oikealla).

Ohjelmistoala luo Roihan mukaan Suomeen vaurautta ja kasvua tahdilla, johon mikään muu ala ei valitettavasti tällä hetkellä kykene. Suurien toimijoiden lisäksi Suomessa on kymmeniä ja taas kymmeniä pienempiä kasvuun painottuvia ohjelmistotaloja.

”Kaikki tuntevat ensimmäisenä palkitun Risto Siilasmaan ja F-Securen ja 2013 palkitun Supercellin tiimin. Mutta monet ehkä vähemmän tunnetut palkitut ovat esimerkiksi pian palkinnon jälkeen kiinnittäneet menestyksellään sijoittajien huomion ja tehneet onnistuneita yrityskauppoja. Vaikkapa Heikki Oukka ja NetHawk 2001, Mikael Honkavaara ja Hybrid Graphics 2005 sekä Heikki Halme ja Solita 2010 ovat tästä oivia esimerkkejä”, muistuttaa Roiha.

Eikä kehitys ole pysähtymässä vaan kovassa nosteessa olevat teollinen internet ja palveluiden digitalisoiminen luovat  ohjelmistoyrittäjille uutta kehitettävää ja kasvumahdollisuuksia.

’’Digitalisoitumisen mahdollisuudet ovat loputtomat puhutaan sitten teollisuuden siirtymisestä yhä enemmän älykkäisiin koneisiin, julkisen hallinnon kehittämisestä parempaan ja tehokkaampaan palveluun tai tietysti ihmisten omista digitaalisista palveluista”, painottaa Roiha.

”Tähän ei ehkä ole vieläkään täysin Suomessa herätty”, arvioi Roiha.