Ammattikorkeakoulu hakee kasvua teollisesta internetistä

Ammattikorkeakoulu Centria hakee teollisesta internetistä ja testaustoiminnasta lisää pontta. Korkeakoulu aikoo palkata lisää väkeä ja uusia laitekalustoaan.

Ylivieskasa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa toimiva Centria-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyksikkö aikoo laajentua voimakkaasti uusien teknologioiden kautta. Toiminta on tarkoitus kaksinkertaistaa vuodesta 2014 vuoteen 2020.

Kuluvan vuoden aikana Centria on rekrytoinut jo tutkimus- ja kehitystehtäviin 17 uutta henkilöä. Käynnistyvien hankkeiden myötä myös vuonna 2016 on tarve rekrytoida uutta henkilökuntaa. Centria tutkimus ja kehitys työllistää tällä hetkellä noin 70 henkilöä ja liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa.

Kasvuhalu näkyy myös ammattikorkeakoulun investointien kasvuna. Centria on investoinut viime aikoina uuteen teknologiaan ja parhaillaan on käynnissä noin 200 000 euron laitehankinnat teollisen internetin laitteisiin Ylivieskaan.

Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan liitto käsittelee myös Centrian testaustoiminnan kehittämisprojektia, jolla on tarkoitus hankkia uutta testauskalustoa noin 700 000 eurolla.

Centria uskoo, että korkeakoulun tutkimus ja kehityksen liikevaihdosta suurin osa tulee jatkossakin alueen elinkeino- ja työelämää kehittävistä tutkimus-, kehitys- ja koulutusprojekteista. Projektitoiminnan liikevaihtotavoitteeksi on asetettu seitsemän miljoonaa euroa, kun se vuonna 2014 oli 2,2 miljoonaa euroa.

”Hanketoimintamme on ollut hyvin riippuvaista EU:n ohjelmakausista, jotka vaihtuvat seitsemän vuoden välein. Käynnissä oleva ohjelmakausi käynnistyi vuoden 2014 alusta, mutta vasta viime keväänä saimme ensimmäiset rahoituspäätökset, kertoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Vesa Martinkauppi.

Hänenm mukaansa viime vuosi oli korkeakoululle poikkeuksellisen hiljainen hanketoiminnan osalta, mutta ensi vuonna uskotaan päästävän normaaliin vauhtiin Centrian tavoitteena on panostaa tulevina vuosina erityisesti opetuksen ja tutkimustoiminnan yhdistämiseen, toiminnan kansainvälistämiseen ja hanketoiminnasta syntyvän palvelutoiminnan lisäämiseen.

Tutkimus- ja kehityspäällikkö Jennie Elfvingin mukaan elinkeino- ja työelämän osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksesta on ollut noin neljännes.